Kehitetään arkiliikunnan edellytyksiä – arvokasta vapaaehtoistyötä ei saa menettää

Suomen Olympiakomitea julkaisi liikunnan ja urheilun eduskuntavaalitavoitteet elokuun lopussa Olympiastadionilla. Liikkumattomuuden kustannukset yhteiskunnalle ovat yli 3 miljardia euroa vuodessa. Liian vähäisen liikunnan kustannukset ovat kasvussa, koska väestömme ikääntyy ja lapset liikkuvat liian vähän. Olympiakomitea on nostanut viisi kärkiteemaa eduskuntavaaleihin: edellytyksiä liikunnalle ja urheilulle, liikettä arkeen, mielekäs liikuntaharrastus jokaiselle lapselle, yhteisöllisyyttä seuroissa ja menestystä ja elämystä.

– Nyt on aika satsata liikuntaan ja urheiluun ja luoda sitä kautta elinvoimaa koko maahan. Suomella ei ole varaa unohtaa liikuntaa ja urheilua, koska siihen sijoitetut resurssit kertaantuvat moninkertaisina hyötyinä koko yhteiskunnalle, kertoi Olympiakomitean puheenjohtaja Jan Vapaavuori teemojen julkistustilaisuudessa.

Vahvistetaan rahoitusta ja rakenteita
Liikunnan ja urheilun rahoitus tulee turvata pitkäjänteisesti. Liikunnallisen elämäntavan rahoitusta tulisi lisätä poikkihallinnollisesti STM:n, LVM:n ja YM:n hallinnonaloille. LVM:n ja YM:n osalta rahoitusta tulisi lisätä kävelyn, pyöräilyn ja ulkoilun edellytysten parantamiseksi. Liikunnan osaamista tulee edelleen kehittää varhaiskasvatuksen, terveydenhuollon ja opetusalan koulutusohjelmissa. 

Kehitetään Liikkuvat-kokonaisuutta ja arkiliikunnan edellytyksiä
Liikkuvat kokonaisuutta (Liikkuva varhaiskasvatus, Liikkuva koulu, Liikkuva opiskelu, Liikkuva aikuinen, Liikkuva perhe ja Ikiliikkuja) tulee jatkaa edelleen, kehittäen suuntaan jossa erityisetsi liikkumattomattomat tavoitetaan. Kehittämisessä meidän tulee kuunnella kentän ääntä, mitä varhaiskasvatus tai koulumaailma tarvitsee, unohtamatta sote-puolta. STM:n ja OKM:n välistä yhteistyötä tulee lisätä sekä autetaan kuntia ja hyvinvointialueita rakentamaan liikuntaneuvonnan palveluketjuja hallintotasojen välille.

Kehitetään Harrastamisen Suomen mallia
Harrastamisen Suomen mallin tavoitteena on mahdollistaa jokaiselle lapselle mahdollisuus harrastaa koulupäivän yhteydessä. Kokoomusnaiset ovat aktiivisesti vieneet eteenpäin yhdenvertaisista harrastusmahdollisuuksista. Malli on jo nyt tavoittanut Suomen kunnista jo lähes 90 prosenttia ja sen käyttöönotto on ollut tehokasta. Harrastamisen Suomen malli tulee vakiinnuttaa ja kirjata osaksi nuorisolakia.

Tuetaan liikunnan kansalaistoimintaa
Liikunnan kansalaistoiminta on Suomen suurin kansanliike: seuratoimintaan osallistuu peräti 1,8 miljoonaa suomalaista. Vaikkakin seura- ja yhdistystoiminta perustuvat vapaaehtoisuuteen, niin ne työllistävät myös merkittävät määrän liikunnan ja urheilun asiantuntijoita. Seurojen ja yhdistysten rahoituspäätökset tulisi mahdollistaa 2-4 vuodeksi kerrallaan sekä nuorten kesätyöseteliä tulisi jatkaa.

Edistetään huippu-urheilua
Suomalaisille huippu-urheilun merkitys ja arvokisoissa menestyminen ovat merkittävä asia. Urheilulla luodaan esikuvia, jotka aktivoivat liikkumaan. Huippu-urheilu lisää työllisyyttä, vaikuttaa positiivisesti Suomi kuvaan sekä edistää elinkeinopolitiikkaa.

Haastamme eduskuntavaaliehdokkaita mukaan hyvinvoinnin, liikunnan ja urheilun lähettiläiksi kohti terveempää Suomea.

Suomen Olympiakomitean eduskuntavaalitavoitteet https://www.olympiakomitea.fi/uploads/sites/1/2022/08/aa33ed3d-liikunnan-ja-urheilun-eduskuntavaalitavoitteet.pdf

Liikunnan rahoituksen seuraavat askelmerkit

Vuonna 2021 hallitus sopi kehysriihessä määräaikaisesta hankkeesta, jossa laaditaan ehdotus rahapelituotoilla rahoitettujen toimintojen rahoitusmalliksi. Taustalla on ollut halu lisätä rahapelaamisen vastuullisuustoimia haittojen kasvamisen hillitsemiseksi. 

Koronapandemian aikana rahapeliautomaatit ovat olleet suljettuna. Valtiolle tuloutetut rahapelituotot vähenevät tämän takia noin 300 miljoonalla eurolla. Rahoitusmalliuudistusta koskeva hallituksen esitys on tarkoitus viedä eduskuntaan syksyllä 2022. Uuteen rahoitusmalliin perustuva toiminta on tarkoitus aloittaa 1. tammikuuta 2024 alkaen.

Monen liikuntaa edistävän järjestön valtionapu on pysynyt pitkälti samansuuruisena vuosia. Lisärahoitusta on saatu arvokisojen, harrastajamäärien kasvun tai kehityshankkeiden avulla. Liikuntajärjestöihin kuuluu Suomessa n. 1,1, milj. jäsentä. Liikuntaa edistävät järjestöt ja niiden tarve valtionavulle ovat monimuotoisia. Avustuksen osuus liikevaihdosta vaihtelee muutamasta prosentista yli seitsemäänkymmeneen viiteen. 

Edellinen uudistus liikuntajärjestöjen yleisavustuskriteereihin tehtiin 2021.  Tähän asti Veikkauksen voittorahat on tuloutettu edunsaajajärjestöille ja jaettu kolmen ministeriön (OKM, STM ja MMM) hallinnonalojen ohjauksessa. Parlamentaarisen työryhmän ehdotuksena on tulouttaa rahapelituotot valtion kassaan ilman käyttökohteen korvamerkintää. Muutos tuo järjestöjen avustukset tavanomaisen budjettivalmistelun piiriin. Samalla katkeaa napanuora järjestöjen ja Veikkauksen välillä. Tulevaisuudessa hallituksen mahdolliset kehyspäätösmuutokset rahoitustasoon tai käyttötarkoitukseen vähentävät järjestöjen toiminnan ja talouden ennakoitavuutta. Toisaalta tämä lisää joustavuutta ja mahdollistaa talousarvion sisäiset allokaatiomuutokset.   

Pitäisikö järjestöjen olla huolissaan vai riemuissaan tästä uudistuksesta? Tähän on varmasti yhtä monta vastausta kuin on liikuntaa edistävää järjestöä. Parlamentaarinen seurantaryhmä ja työryhmä ovat sopineet vuosien 2024–2026 rahoitustasosta, joka on 990 miljoonaa euroa.

Voivatko nykyiset järjestöt luottaa siihen, että hyvällä perustoiminnalla tuki pysyy ennallaan? Monet uudet lajit ovat päässeet osaksi valtionapuajärjestelmää, kun ovat toimineet minimissään kaksi vuotta ja täyttäneet erinäisiä OKM:n avustuskriteereitä – pysyykö ovi avoinna jatkossakin uusille toimijoille?

Keskustelu jatkuu myös sen ympärillä, kuuluuko rahoituksen ohjautua OKM:ltä vai STM:ltä eri järjestöille. Jo yksin liikunnan alla on neljä kategoriaa: lajiliitot, palvelujärjestöt (Olympiakomitea ja Paralympiakomitea), muut liikunta edistävät järjestöt (esim. Finlands Svenska Idrott, TUL, Suomen Latu, Koululiikuntaliitto) ja liikunnan aluejärjestöt. Kaikki edellä mainitut järjestöt ja organisaatiot edistävät liikunnallista elämäntapaa, hyvinvointia ja tekevät töitä harrastajamäärien kasvulle, mutta tuki tulee kuitenkin OKM:n kautta. 

Entä kun väestö ikääntyy, kansantaudit lisääntyvät ja sosiaalipuolen menot kasvavat – kallistuuko vaakakuppi hoivantarpeeseen? Voiko ennaltaehkäisy menettää merkitystään tulevissa järjestelyissä? Mikä taho on se liikuntanyrkki, joka varmistaa liikunnan aseman nyt ja tulevaisuudessa? Kuten me kaikki tiedämme, liikunnalla on kansanterveydellisesti merkittävä rooli kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä. 

Arvokas ikääntyminen

Jokaisen ikääntyvän arki ja asumiseen liittyvät tarpeet ovat erilaisia ja niihin on tarjottava vaihtoehtoisia ratkaisuja. Jokaisella tulee olla mahdollisuus hyvinvointiin, turvalliseen arkeen, osallisuuden ja yhteisöllisyyden tunteeseen.

Tällä hetkellä eläkkeelle jää kasvavissa määrin terveitä ja aktiivisia henkilöitä. Kunnissa tulee ottaa huomioon eläköityneiden toimintakyky sekä ylläpidettävä aktiivisen elämän edellytyksiä. Kunnan palveluja tulee kehittää siten, että ne huomioivat ikääntyneiden senioreiden terveyden ja elämäntilanteen paremmin. Me emme siis tarvitse jokaiselle ikääntyneelle palvelukotia vaan hänelle itselleen paras mahdollinen ratkaisu. 

Kuntien vanhuspalveluiden tulee tarjota asiakkailleen monipuolisia palveluita niin kotihoidossa, senioritalossa kuin palvelukodissa asuville. Huomioimalla ikääntyvien virikkeellisen arjen liikkumisen, kädentaitojen ja sosiaalisen kanssakäymisen näkökulmasta. Muistettavaa on myös se, että terveet ja hyväkuntoiset eläkeläiset ovat merkittävä vapaaehtoistyön voimavara. Ikääntyvien arjessa emme jätä ketään yksin, vaan kuntien vanhuspalvelussa kuunnellaan jokaista ikäihmistä. 

Omahoitajien asemaa on parannettava entisestään ja heidän jaksamisestaan on huolehdittava. Kotona läheistään hoitavalle on oikeus lomaan ja virkistäytymiseen ja omaishoitajan lakisääteisiä vapaita tulisi lisätä nykyisestään. Palvelusetelien hyödyntämistä lomajärjestelyihin tulee kehittää.  Yli 75-vuotiaille suunnattua super-kotitalousvähennyksen sisältäviä palveluita tulee laajentaa ikäihmisten omasta kunnosta huolehtimiseen ja liittää liikuntaneuvojan palvelut osaksi tätä kokonaisuuttaa.  

Ikääntyvien liikkumiskyvyn ongelmista merkittävin syy on liikunnan puute, joka on aiheuttanut heikentynyttä jalkojen lihasvoimaa ja tasapainoa. Kuten tiedämme, liikunta on tärkeää kaikenikäisille ja ikääntyville elintärkeä. Liikuntaneuvoja tapaamisessa kartoitetaan terveydentila, toimintakykyä, perussairauksia, lääkitystä ja ravitsemusta, jonka jälkeen tehdään liikuntasuunnitelma. Liikunta ja ulkoilu tuottavat mielihyvää, kohentavat muistia, parantavat unen laatua sekä auttaa ruokahalun säätelyä. 

Iäkkäiden liikuntaan ja hyvinvointiin panostaminen kannattaa. Tutkimustiedon perusteella liikunta- ja ravitsemusneuvonta sekä terveysliikunta tuottavat lyhyessä ajassa hyvinvointia iäkkäille ja säästöjä sosiaali- ja terveydenhuollon kuluihin.

Lahden seudun liikuntaneuvontapalveluista löydät isätietoja Päijät- Hämeen Liikunnan ja Urheilun sivuilta osoitteesta https://www.phlu.fi/liikkuvaaikuinen/liikuntaneuvonta/