Lahti tarvitsee liikuntastrategian

Valtakunnallisesti säännöllisesti kokoontuvat liikuntaseurojen ja yhdistysten sekä kunnan yhteiset asiantuntijaelimet ovat edelleen suhteellisen harvinaisia (35 %) sekä liikuntaneuvonnan palveluketjujen sopimisessa sosiaali- ja terveyspalvelujen kanssa yhdessä on vielä kehitettävää (58 %). Kolmasosa kunnista ei esittele liikunnan ydintietoja luottamushenkilöille. 

TEA2020 tiedonkeruu kertoo karua totuutta lahtelaisesta liikuntaedistämisaktiivisuudesta. Erityisesti seuranta- ja tarveanalyysi puolella on valtavasti kehitettävää. Hyvinvointikertomuksessa ei seurata työikäisten, ikääntyvien tai liikkumis- ja toimintaesteisten liikunta-aktiivisuutta. Sitä vastoin lasten- ja nuorten toimintaa ja seuratoimintaan osallistuvien lasten osuutta seurataan aktiivisesti. Samanlainen suuntaus on nähtävillä, kun asioita esitellään luottamushenkilöille tai johtoryhmälle. Edelleenkään meillä on mittarit olemassa vain lasten ja nuorten osalta. 

Kunnan liikuntapaikkojen osalta kaikki muut paitsi lähiliikuntapaikat, ulkoilupaikat ja vesiliikuntatilat näyttävät heikkoa tulosta. Kunnalla ei ole riittävästi pallokenttiä, jääurheilualueita ja liikuntasaleja kuntalaisten käyttöön. Henkilöstön osalta resurssit ovat myös heikot. Erityisesti liikunnanohjaushenkilöstössä tilanne on erittäin heikko, minkä tulisi olla yksi painopistealueista, että saadaan kuntalaiset liikkumaan. Tämä osa-alue kun ei voi yksin olla seurojen tai kolmannen sektorin toimijoiden vastuulla.  

Koulupäivän liikuntaa lisääviä toimenpiteitä tulisi myös kehittää mm. lisäämällä sisäliikuntatilojen hyödyntämistä liikuntatuntien ulkopuolella, oppilaiden aktivointia koulumatkaliikuntaan sekä lisätä välituntiliikuttajien määrää kouluissa. Mielestäni paras lääke oppilaiden vähäiseen liikkumiseen on edelleen tunti liikuntaa koulupäivän aikana, tapahtuu se sitten salissa, luonnossa tai ulkokentällä minkä tahansa aineopetuksen yhteydessä, kun se siihen hyvin linkittyy. 

Tarvitsemme iltakoulua luottamushenkilöille, jossa käydään läpi liikunnan vaikuttavuutta ja sen valtavaa merkitystä hyvinvointiin ja jaksamiseen. Tämän lisäksi Lahti tarvitsee hyvinvointistrategian rinnalle liikuntastrategian, joka sisältää liikuntaolosuhteiden kehittämisohjelman, liikuntapaikkojen palveluverkkoselvityksen sekä suunnitelman tulossa olevista liikuntahankkeista.

Suomen Liikunnan Ammattilaiset ja Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu järjesti Asiaa liikunnasta ja urheilusta -kuntavaalipaneelin, jossa moni ehdokkaista kannatti Lahteen liikuntastrategiaa. Katso tallenne täältä >>

Arvokas ikääntyminen

Jokaisen ikääntyvän arki ja asumiseen liittyvät tarpeet ovat erilaisia ja niihin on tarjottava vaihtoehtoisia ratkaisuja. Jokaisella tulee olla mahdollisuus hyvinvointiin, turvalliseen arkeen, osallisuuden ja yhteisöllisyyden tunteeseen.

Tällä hetkellä eläkkeelle jää kasvavissa määrin terveitä ja aktiivisia henkilöitä. Kunnissa tulee ottaa huomioon eläköityneiden toimintakyky sekä ylläpidettävä aktiivisen elämän edellytyksiä. Kunnan palveluja tulee kehittää siten, että ne huomioivat ikääntyneiden senioreiden terveyden ja elämäntilanteen paremmin. Me emme siis tarvitse jokaiselle ikääntyneelle palvelukotia vaan hänelle itselleen paras mahdollinen ratkaisu. 

Kuntien vanhuspalveluiden tulee tarjota asiakkailleen monipuolisia palveluita niin kotihoidossa, senioritalossa kuin palvelukodissa asuville. Huomioimalla ikääntyvien virikkeellisen arjen liikkumisen, kädentaitojen ja sosiaalisen kanssakäymisen näkökulmasta. Muistettavaa on myös se, että terveet ja hyväkuntoiset eläkeläiset ovat merkittävä vapaaehtoistyön voimavara. Ikääntyvien arjessa emme jätä ketään yksin, vaan kuntien vanhuspalvelussa kuunnellaan jokaista ikäihmistä. 

Omahoitajien asemaa on parannettava entisestään ja heidän jaksamisestaan on huolehdittava. Kotona läheistään hoitavalle on oikeus lomaan ja virkistäytymiseen ja omaishoitajan lakisääteisiä vapaita tulisi lisätä nykyisestään. Palvelusetelien hyödyntämistä lomajärjestelyihin tulee kehittää.  Yli 75-vuotiaille suunnattua super-kotitalousvähennyksen sisältäviä palveluita tulee laajentaa ikäihmisten omasta kunnosta huolehtimiseen ja liittää liikuntaneuvojan palvelut osaksi tätä kokonaisuuttaa.  

Ikääntyvien liikkumiskyvyn ongelmista merkittävin syy on liikunnan puute, joka on aiheuttanut heikentynyttä jalkojen lihasvoimaa ja tasapainoa. Kuten tiedämme, liikunta on tärkeää kaikenikäisille ja ikääntyville elintärkeä. Liikuntaneuvoja tapaamisessa kartoitetaan terveydentila, toimintakykyä, perussairauksia, lääkitystä ja ravitsemusta, jonka jälkeen tehdään liikuntasuunnitelma. Liikunta ja ulkoilu tuottavat mielihyvää, kohentavat muistia, parantavat unen laatua sekä auttaa ruokahalun säätelyä. 

Iäkkäiden liikuntaan ja hyvinvointiin panostaminen kannattaa. Tutkimustiedon perusteella liikunta- ja ravitsemusneuvonta sekä terveysliikunta tuottavat lyhyessä ajassa hyvinvointia iäkkäille ja säästöjä sosiaali- ja terveydenhuollon kuluihin.

Lahden seudun liikuntaneuvontapalveluista löydät isätietoja Päijät- Hämeen Liikunnan ja Urheilun sivuilta osoitteesta https://www.phlu.fi/liikkuvaaikuinen/liikuntaneuvonta/

Parempi Lahti nuorille

Meidän tulisi panostaa kunnissa perusopetukseen ja toisen asteen opinnonohjaukseen. Samalla meidän tulee varmistaa resurssit opettajien koulutukseen, erityisryhmien opetuksen vahvistamiseen sekä riittävään opiskelijahuoltoon. Meillä ei tulisi olla sellaista vaihtoehtoa, että nuori ei löydä opiskelupaikkaa tai hänellä ei ole suuntaa elämälleen. Yksikin syrjäytynyt nuori on liikaa. 

Meidän tulee vahvistaa sellaisia toimintamalleja, joiden avulla haasteellisessa elämänvaiheessa olevat nuoret tunnistettaisiin aiemmin. Koulun, sosiaali- ja terveydenhuollon, urheiluseurojen sekä virkavallan tulee tehdä tiiviimpää yhteistyötä, jotta nuori saa apua riittävän ajoissa. Tästä syystä tulevassa terapiatakuun toteutuksessa on huolehdittava siitä, että nuoret saavat varhaista hoitoa mielenterveyspalveluihin jo perusterveydenhuollossa. 

Nuorelle tulee luoda turvallinen yhteisö, missä hän voi purkaa omia tuntojaa, ilman että häntä moititaan tai hänen tuntemuksiaan vähätellään. Meidän tulee tukea lasten ja nuorten hyvinvointia sekä vahvistettava etsivää nuorisotyötä. Tarvitsemme kanavia, jossa nuori voi keskustella vertaistensa kanssa, ilman että hän leimautuu. Lisäksi koulun tulee antaa entistä selkeämmät polut siihen, miten nuori voi hakea apua. Tämän lisäksi jokaisen lasten ja nuorten parissa toimivan on hyvä tietää, mistä hakea apua, kun nuori voi huonosti. Meidän kaikkien nuorten parissa toimivien tulee myös muistaa missä menee velvollisuus esim. ilmoittaa lastensuojeluun, kun perheissä on ongelmia. Tämä olisi tärkeä sisällöllinen lisä esim. urheiluseurojen ”Hyvä hallintotapa” -oheistukseen. 

Lisäksi haluan nostaa esille kiusaamisen nollatoleranssin. Ennen kiusaamista käytiin kasvokkain, mutta nykyään sosiaalinen media on yleisin kiusaamiskanava. Vaikkakin eri kanavat mahdollistavat sen, että voit estää käyttäjiä olemasta yhteydessä. Lahdessa nuorten tukipalveluista vastaa Domino, joka tarjoaa tukea haastavissa elämäntilanteissa nuorille. Palvelu on maksutonta, eikä lähetettä tarvita.

Kuva Photo by Warren Wong on Unsplash 

Puoluekokous aloitteeni

Tasavertaista urheilupaikkarakentamista

Suomalaista liikunta ja urheilupaikkarakentamista ja peruskorjausta tulee tukea laaja-alaisesti valtion ja kuntien taholta, jotta seuratoiminnan harrastamiseen liittyvät maksut eivät kasvaisi nykyisestään. Uudistus- ja peruskorjaustyössä tulee huomioida vahvasti sekä arkiliikunnan ja koululiikunnan paikat että urheilun ja huippu-urheilun harjoittelu- ja suorituspaikat. 

Tukemisen tulee olla tasavertaista eri urheiluharrastusten välillä, sillä harvalla lajilla on mahdollisuus rakentaa yksityisellä rahalla olosuhteita harrastajilleen. Lisäksi tulee huomioida lajien harrastajat sukupuolinäkökulmasta, että sekä ns. tyttöjen/naisten ja poikien/miesten lajeja tuetaan tasavertaisesti.

Valtion tukia tulee hyödyntää nykyistä tehokkaammin ja niihin tulee mahdollistaa monipuolisia rahoitusmalleja. Tilojen tulee olla käytettävyydeltään monimuotoisia, jotta mahdollisimman moni laji hyötyy olosuhteista. Tilojen suunnittelussa tulee huomioida monipuolisesti eri lajien harrastajia, jotta lopputuloksena syntyy käytettävyydeltä paras mahdollinen tilaratkaisu. Urheilupaikkarakentamisessa tulee huomioida myös maantieteellinen ja väestömäärään suhteutettu tarjonta niin, että tarjonta vastaa kysyntää. 

Edellä sanotun perusteella Kokoomuksen Naisten Liitto ry esittää tämän aloitteen hyväksyessään puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta sekä kehottaa eduskuntaryhmiä toimimaan siten, että Kokoomus puolueena varmistaa, että kuntien ja valtion tuki pysyy vahvasti mukana monipuolisessa ja tasavertaisessa liikuntapaikkarakentamisessa. 

Terveempiä suomalaisia

Liikunnan vaikutus ihmisten toimintakykyyn on merkittävä. Sosiaali- ja terveyspalveluiden piirissä on iso osa niistä, jotka liikkuvat vähiten. Meidän on kannustettava kaikkia liikkumaan, eikä se voi olla pelkästään peruskoulun tai urheiluseurojen tehtävä. 

Liikunnallisen elämäntavan luominen tulisi lähteä neuvolasta ja päiväkodista ja sen tulisi jatkua opiskelijoiden terveydenhuollossa, työterveyshuollossa sekä ikäihmisten palvelutoiminnassa. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunta tarvitsee tukea ja neuvoa puuttua riittävän ajoissa ja riittävällä vakavuudelle ihmisten liikunnan tarpeellisuudelle. Erityisesti neuvola ja opiskelijaterveyshuolto tarvitsevat uskallusta nostaa liikunnan välttämättömyyden esille perhekohtaisissa keskusteluissa.

Sote-alan ammattilaisten koulutuksessa liikunnan roolia terveyttä edistävänä tekijänä on lisättävä. Koulutuksessa tulee vahvistaa liikunnan käyttöä hoitomuotona ja kuntoutuksessa.

Varhaiskasvatuksen ja opetushenkilöstön koulutuksessa liikunnan roolia jaksamisen, keskittymisen ja oppimista edesauttavana tekijänä on lisättävä. 

Edellä sanotun perusteella Kokoomuksen Naisten Liitto ry esittää tämän aloitteen hyväksyessään puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta sekä kehottaa eduskuntaryhmiä toimimaan siten, että Kokoomus puolueena varmistaa, että liikunnan tärkeys ja sen järjestämisen vastuutahot ennaltaehkäisevään toimintaan tulee kirjattua seuraavaan sote-lakiin. 

Liikunnan harrastustoimintaa tulee edelleen pyörittää vahvasti vapaaehtoistyöllä

Seuratoiminnalla on merkittävä rooli hyvinvoinnin edistäjänä, yhteisöllisyyden lisääjänä sekä se luo vahvan pohjan liikunnan yhteiskunnalliselle merkitykselle.

Liikunta- ja urheiluseuratoiminta on vuosikymmenien saatossa muuttunut. Mukaan toimintaan on astunut ammattimaistuminen, eriytyminen ja kustannustason nousu. Vapaaehtoistoiminnassa koetaan haasteita, sillä trendinä seuroissa on ollut, että vapaaehtoisten rinnalle palkataan työntekijöitä. Kuitenkin myös vapaaehtoistyöntekijöitä tarvittaisiin, sillä heidän avulla moni seura voisi taloudellisesti paremmin ja vapaaehtoiset saisivat elämäänsä merkityksellisyyttä ja paljon hyviä kokemuksia. Mikäpä kehittäisi esimerkiksi nuorta paremmin kuin se, että nuori pääsisi ohjaamaan vasta harrastusta aloittavia lapsia? Nuo ohjaamiset kehittäisivät nuoren itsetuntoa ja motivaatiota tehdä työtä.

Yhteisöllisyys harrastustoiminnassa on erittäin tärkeä asia. Seuroissa tulisi enemmän painottaa myös vanhempien me henkeä sekä yhteenkuuluvuuden tunnetta. Miten saataisiin seuroihin lisää uusia vapaaehtoisia tekijöitä, mikä olisi se asia mikä motivoisi heitä tekemään työtä? Uudenlainen tapa ottaa vanhemmat heti alusta alkaen mukaan seuran toimintaan tulisi viedä käytäntöön. Kaikilla uusilla perheillä tulisi olla sellainen olo, että täällä seurassa on hyvä yhteishenki ja yhteisöllisyys. 

Nyt seuroissa on nähtävissä, että monikaan ei halua kuluttaa aikaansa ohjaustehtävissä tai muissa seuratoimintaan liittyvissä asioissa koska sitä työtä tehdään ilman palkkaa. Helposti ajatellaan, että minä vain harrastan ja maksan siitä, enkä aio osallistua mihinkään muuhun toimintaan. Tällainen ajattelutapa ei edistä seurojen yhteisöllisyyden toteutumista.

Jos harrastustoimintaa pyöritetään vain ammattilaisten vetäminä jää toiminnasta helposti pois vapaaehtoistoiminta mikä taas olisi suurin kivijalka sille, että seurat menestyvät.

Edellä sanotun perusteella Kokoomuksen Naisten Liitto ry esittää tämän aloitteen hyväksyessään puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta sekä kehottaa eduskuntaryhmiä toimimaan siten, että Kokoomus puolueena edistää vapaaehtoistyöhön perustuvaa harrastustoimintaa. 

Liikunnan merkitys ja ennaltaehkäisyn vastuut sote-lakiin

Liikunnan vaikutus ihmisten toimintakykyyn on merkittävä. Sosiaali- ja terveyspalveluiden piirissä on iso osa niistä, jotka liikkuvat vähiten. Meidän on kannustettava kaikkia liikkumaan, eikä se voi olla pelkästään peruskoulun, urheiluseurojen tai -järjestöjen tehtävä- 

Liikunnallisen elämäntavan luominen tulisi lähteä neuvolasta ja päiväkodista ja sen tulisi jatkua opiskelijoiden terveydenhuollossa, työterveyshuollossa sekä ikäihmisten palvelutoiminnassa. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunta tarvitsee tukea ja neuvoa puuttua riittävän ajoissa ja riittävällä vakavuudelle ihmisten liikunnan tarpeellisuudelle. Erityisesti neuvola ja opiskelijaterveyshuolto tarvitsevat uskallusta nostaa liikunnan välttämättömyyden esille perhekohtaisissa keskusteluissa.

Sote-alan ammattilaisten koulutuksessa liikunnan roolia terveyttä edistävänä tekijänä on lisättävä. Koulutuksessa tulee vahvistaa liikunnan käyttöä hoitomuotona ja kuntoutuksessa. Varhaiskasvatuksen ja opetushenkilöstön koulutuksessa liikunnan roolia jaksamisen, keskittymisen ja oppimista edesauttavana tekijänä on lisättävä. 

Kuntapoliitikkojen, kansanedustajien ja yhdistystoiminnan aktiivien tehtävä on varmistaa, että liikunnan tärkeys ja sen järjestämisen vastuutahot ja roolit ennaltaehkäisevänä toimintana tulee kirjata seuraavaan sote-lakiin.  Kun roolit ja vastuut ovat selkeät kunnissa, tulevissa maakunnissa ministeriöissä ja liikuttajien keskuudessa niin tekeminen on suunnitelmallista ja lopputulemana terveempien suomalaisten määrä lisääntyy. 

Vastuullista ulkoilua ja pihatöitä

Kevätaurinko alkaa paistamaan ja perheet siirtyvät ulkoilemaan luontopoluille. Koronalla on ollut myönteisiä vaikutuksia luontoliikuntaan ja perheen yhdessäoloon. Monessa kaupungissa meren- ja järvien rannat ovat täyttyneet ulkoilijoista, jotka hakevat rantamakasiinista kahvia tai kevään ensimmäisen jäätelötötterön. Toiset ovat ottaneet mukaan piknik-korin ja eväitä on syöty niin metsän siimeksessä kuin, hiihtomajojen terasseilla, leikkipuistossa tai rannoilla.

Metsässä liikkujan on hyvä muistaa, että luontoa sen kasvillisuutta ja eläimistöä tulee kunnioittaa. Tänä keväänä moni kivi on menettänyt jäkälänsä kun niitä on revitty metsäpolulle tai kuntopolulle. Muistan omasta nuoruudestani kevään ensi kukkaset sinivuokot, joita olisin halunnut poimia äidilleni. Sinivuokko on kuitenkin vaivalloisesti levittyvä kasvi, joten se on hyvä jättää paikalleen kasvamaan ja ihailla sitä luontopolun varrella. Lisäksi on hyvä muistaa näin pihojen kunnostusaikana, että metsät eivät ole kaatopaikka puutarhajätteelle. Useat puutarhakasvit jatkavat elämäänsä vielä jätteen seassa, jolloin ne voivat levitä uusille kasvupaikoille ja muuttavat elinympäristöjemme ominaispiirteitä. 

Metsässä liikkuvat peurat ja rusakot ovat koirien suosiossa ja aina muutaman kerran viikossa vastaan tulee omistaja, jonka koira on lähtenyt jomman kumman perään. Koirat nauttivat vapaasta juoksentelusta, mutta hyvän koiranomistajan tulee tuntea koiraetiketti ja noudattaa sitä. Tällöin kohtaamiset niin lajitovereiden, metsän eläinten ja ihmisten kanssa sujuvat mahdollisimman jouhevasti. 

Perheen kanssa vietetyt piknik-retket ovat olleet ihan parasta näin korona-aikaan. Retkikeittimet ja -astiat on kaivettu naftaliinista ja ne ovat osa arkikäyttöä. Piknikillä on paistettu vaahtokarkkeja, makkaraa ja lihapullia tikun nokassa. Suosittelen lämpimästi yhteisiä retkiä sekä kaupunki että maalaismiljöössä, kunhan muistatte viedä roskat niille kuuluvaan paikkaan ja sammuttaa nuotio ennen poistumistaan paikalta.

Haluatko sinä vaikuttaa kuntasi ulkoiluolosuhteisiin ja tapahtumaympäristöihin? Ota selville kuka vastaa sinun kuntasi kaavoituksesta tai lähde itse kuntavaaliehdokkaaksi? Muutoksia tekevät ne, jotka osallistuvat vaikuttamiseen!

Ilmoita itsesi tai aktiivinen tuttusi mukaan kuntavaaleihin! Lue lisää https://www.kokoomusnaiset.fi/kuntavaalit/

Lisätietoja:

Koirien kiinnipito

Sinivuokot

Jokamiehen oikeudet

Kaikki eivät halua olla omaishoitajia

Kun puoliso joutuu pyörätuoliin niin elämä muuttuu kertaheitolla. Tapahtuu tämä sitten missä elämänvaiheessa tahansa. Kenenkään velvollisuus ei ole toimia omaishoitajana, jos hän ei itse sitä halua. Tällä hetkellä monessa kaupungissa on vaikea saada apua, jos ei suostu omaishoitajaksi. Joissakin kaupungeissa tilanne voi muuttua vielä heikommaksi. Kun olet lupautunut omaishoitajaksi niin kotihoidon käynnit vähenevät. Kun taas et suostu omaishoitajaksi niin puolisolla ei ole mitään mahdollisuuksia päästä intervalli-hoitoihin. Oravanpyörä on siis valmis.

Moni eläkeläinen asuu 70-luvun asunnoissa, joissa ei huomioitu pyörätuolilla pääsyä pesutiloihin tai wc-tiloihin. Puhumattakaan mistään esteettömyydestä portaikossa. Monet portaikot voidaan vielä helposti hoitaa esteettömiksi, mutta pesu- tai wc-tilat vaativat yleensä täysremonttia ja oviaukkojen leventämistä. Tämäkään ei auta enää siinä tilanteessa, jos toinen ei pysty kävelemään ollenkaan.

Miten siis tässä tilanteessa pitäisi toimia? Myydä asunto ja muuttaa palvelutaloon. Entä jos toinen on niin hyvässä kunnossa ettei halua vielä palvelutaloon vaan haluaisi edelleen asua kotona. Monesti tällaisissa tilanteissa puoliso, joka joutuu tahtomattaan omaishoitajaksi, kaipaa myös omaa aikaa. Intervalli-jaksot ja kuntoutukset olisivat tähän paras vaihtoehto. Molemmat saisivat tukea tarvitsemallaan tavalla ja pääsisivät lataamaan akkuja.

Kumpi säästää enemmän verovaroja? Se että yksi sairastuu vai että molemmat sairastuvat kun ei vain enää yksinkertaisesti jaksa. Kokemuksen valossa kalliimpaa on, että kotihoito hyppää parin tunnin välein auttamassa kaatunutta, kuin että hän pääsisi hoitoon. Samalla kun toista tullaan auttaman parin tunnin välein yöllä, niin toisenkin jaksaminen kärsii. Mistä syystä siis intervalli-jaksot eivät ole mahdollisia ilman että toinen olisi omaishoitaja.

Omaishoitolain mukaan sitovaa omaishoitotyötä tekevällä on kolmen vuorokauden vapaa kuukaudessa. Tämänkö siis pitäisi riittää? Vielä en ole antanut periksi tämän asian kanssa, vaan työ jatkuu kunnes asiaan saadaan muutos.

Lasten liikkumattomuus on tulevaisuuden terveyspommi

Koululaisten Move-tutkimuksen (5.- ja 8.-luokkalaiset) tulokset julkaistiin viime viikolla, ja ne ovat todella karua luettavaa. Vuosi sitten tutkimukseen osallistui n. 45 000 koululaista ja nyt noin 60 000 koululaista. Liikuntatunneilla tehtyjen tulosten perusteella valtaosa koululaisista ei pääse edelleenkään kyykkyyn tai istumaan selkä suorassa lattialla. Opetushallituksen teettämä tutkimus kertoi myös karua totuutta liikkumattomuudesta, sillä vain kolmannes peruskoululaisista liikkuu suositusten mukaisesti eli tunnin päivässä.

Suomalaisten lasten ja nuorten liikkumattomuus on yhä suurempi ongelma. Päivittäinen askelten määrä on osalla niin alhainen, että se tulee lisäämään elintapasairauksia. Tästä on tulossa terveyspommi, josta yhteiskuntamme tulee kantamaan seurauksia vuosikymmeniä.

Viikonloppuna sain kunnian olla mukana Pohjanmaan Urheilugaalassa, jossa lasten liikkumattomuus nousi myös keskusteluihin. Ennen lapset kävelivät kaverin ovelta toiselle hakien kavereita leikkimään. Jos kaveri ei olut kotona niin sitten mentiin seuraavalle ovelle. Nykyään tilanne tarkastetaan etukäteen, sillä eihän turhan takia kannata liikkua. Tähän ilmiöön me aikuiset olemme varmasti myös syyllisiä, sillä moniko meistä menee yllättäen soittamaan ystävän ovikelloa. Luontaiseen liikkumiseen vaikuttaa myös kaveripiiri. Jos kaverit eivät mene koulun jälkeen lähipuistoon potkimaan palloa, pelaamaan pesistä, hyppäämään narua tai twistiä, niin harva lähtee aivan yksinkään liikkumaan. Urheiluseuratoiminnassa mukana olevat lapset liikkuvat pakollisten harjoitusten ajan. Muun ajan he haluavat hengailla kavereiden kanssa sosiaalisessa mediassa tai kauppakeskuksissa.

Tuoreiden mittaustulosten perusteella nykyisten viidesluokkalaisten kestävyyskunto on heikompi kuin edellisenä mittausvuonna. Ennen lapset kävelivät tai pyöräilivät kouluun, oli sitten kyseessä talvi tai kesä. Osassa kunnista julkinen liikenne on kehittynyt ja koululaisliput ovat lisänneet joukkoliikenteen käyttöä. Suomalaiset ovat myös vaurastuneet, ja monessa perheessä on kaksi autoa, tai lapsella on käytössä mopo tai mopoauto. Vanhemmat tekevät enenevissä määrin etätyötä, jolloin työaikatauluissa voidaan joustaa ja lapsia pystytään paremmin kuljettamaan kouluun ja harrastuksiin. Jos lapset kävelisivät päivittäin 2-3 kilometriä, se olisi Tommi Vasankarin sanojen mukaan “valtava kansanterveydellinen teko”.

Liikkuva Koulu -ohjelma on tuonut lisää liikettä koulupäiviin, mutta ainakaan Move-tuloksiin sillä ei näyttäisi olevan suoranaista vaikutusta. Tähän tarvitaan suurempaa yhteiskunnallista rakennemuutosta, mikä toteutettiin Islannissa. Islannissa 99 % lapsista harrastaa jotakin tarjolla olevista 571 aktiviteetista. Harrastukset alkavat heti koulun jälkeen, ja kunnat tarjoavat ilmaiseksi harrastustiloja. Tämä mahdollistetaan koko kansalta kerättävänä “harrasteverona”. Harrastusvalmentajat ovat koulutettuja ja heidän palkkatasonsa on sama kuin opettajien. Löytyisikö tästä mallista meille jotain?

Lasten heikko yleiskunto ei ole siis vain heidän syytään, vaan siitä vastuussa olemme me kaikki.

Linkki tutkimustuloksiin

Tehtävänä terveempi Hyvinkää

Miksi ihmeessä lähdin ehdokkaaksi kuntavaaleihin? Onhan minulla sentään perhe ja ystävät, joiden kanssa tulisi viettää vapaa-aikansa? Näihin kysymyksiin törmään päivittäin ja ne laittavat ajattelevat omaa arvopohjaani.

Eikö minulla todellakaan ole parempaa tekemistä vapaa-ajallani, kuin yrittää edesauttaa sitä, että hyvinkäälaisillä olisi parempi elää ja olla. Aika kunnianhimoinen ja absurdi tavoite. Miksi en huolehtisi vain itsestäni ja lähimmäisistäni ja jättäisin muiden haasteet taka-alalle.

Luonteelleen kuin ei voi mitään, kun on lujaa tahtoa kehittää, vaikuttaa ja puuttua epäkohtiin. Olen ensimmäistä kertaa ehdolla kuntavaaleissa, koska ajankäytön takia minulla ei ole ollut tähän aikaisemmin mahdollisuutta. Aikaa riittää valmistelevaan lautakunta työhön ja valtuustoon kun tahtoa ja suunnitelmallisuutta riittää.

Minulle kolme tärkeintä asiaa ovat: liikkeen lisääminen harrastustakuun avulla, osaamisen kehittäminen kouluttautumisen kautta sekä paikallisyritysten taloudellisen hyvinvoinnin parantaminen.

Salla_Kansi_nettiSalla_Taka_netti

Harrastustakuun olen valinnut siksi, koska tiedän että liikunta, terveelliset elämäntavat ja hyvinvointi auttavat meitä jaksamaan paremmin läpi elämänkaaren. Jotta tähän tavoitteeseen päästää tulee jokaisen kunnan ja paikallisten yhdistysten tehdä tiivistä yhteistyötä että kaikilla olisi mahdollisuus yhteen harrastukseen. Opetus- ja Kulttuuriministeriö on jakanut määrärahoja tätä varten sekä nuoriso- ja urheilujärjestöille, paikallisille yhdistyksille sekä kunnille. Tällaisia hankerahoja ovat mm. hallitusohjelman (2015) kärkihanke Liikkuva Koulu 7milj, seuratuki 4 milj, Liikunnallinen elämäntapa 2 milj, taiteen ja kulttuurin harrastamiseen 1,9 milj. Näiden lisäksi kunta saa valtionosuutta perusopetuslain mukaiseen aamu- ja iltapäiväkerhotoiminnan järjestämiseen.

Iso kysymys onkin, että miten tämä raha jaetaan eri toimijoiden kesken ja mihin se kohdistetaan. Avainsana tässäkin on yhteistyö. Lautakuntien ja valtuuston tavoitteena on olla apuna kunnan työntekijöille, eikä työntää kapuloita rattaisiin. Yhteistyö ei kehity, jos molemmilla osapuolilla ei ole yhteistä intressiä tehdä yhteistyötä. Avoin ja kehittävä keskusteluilmapiiri kaikissa olosuhteissa johtaa parempaan  lopputulokseen.

Meillä on puitteet, mutta tarvitsemme tahtoa ja toimintaa. Haluan toimia valtuustossa ja lautakunnissa sen takia, että meillä kaikilla olisi parempi tulevaisuus hyvinkääläisenä.

Tule mukaan tukiryhmääni tekemään terveempää Hyvinkäätä:  sallamakela.net/tukijoukot

 

 

Harrastustakuu

Harrastustakuun suunnittelu yhdessä opetustoimen ja kolmannen sektorin kanssa on tärkeää, jotta jokaisella lapsella on yhdenvertainen mahdollisuus harrastamiseen. Liikkumattomuus lapsuudessa ennustaa liikkumatonta elintapaa aikuisena ja sairaspoissaolojen lisääntymistä. Lisäksi liikunnan, kulttuurin tai kädentaitojen harrastaminen ehkäisee tunnetusti lasten ja nuorten syrjäytymistä.

Hallituksen kärkihankkeissa on huomioitu lasten liikunta ja tavoitteena lisätä tunti lisää liikettä koulupäivään. Määrä sinällään ei riitä vielä mihinkään, sillä lasten luontainen liikkuminen, kuten pyöräily ja kävely ovat vähentyneet merkittävästi. Tämän huomaa erityisesti talvisaikaan, kun koulujen pihoilla käy autoralli tai bussipysäkit ovat täynnä. Martista on Tapainlinnan kouluun pari kilometriä, mutta tätäkin matkaa taitetaan bussilla.

Harrastamiseen ja liikkumiseen käytettäviä kerhotoiminnan määrärahoja on vähennetty lähes 4,5 milj. sitten vuodesta 2015. Samaan aikaan kerhotoiminnan maksujen enimmäismääriä on korotettu. Vaikkakin akuutti taloustilanne on haasteellinen, niin kuntapäättäjien tulisi huomioida tämä toiminta ennaltaehkäisevänä ja tulevaisuutta turvaavana panostuksena. Miltä näyttävät tulevaisuuden teräsmummot –ja –vaarit jos liikkumisen vähentymisen trendi jatkuu samanlaisena.

Lapselle tärkeitä toimintaympäristöjä ovat koti, varhaiskasvatus ja koulu. Kunnan tulee huolehtia, että lähiliikuntapaikat ovat hyvien pyöräteiden ja julkisen liikenteen läheisyydessä. Keskeistä on myös selvittää mitkä ovat harrastustilojen käyttöasteet niin liikunnalle, kulttuurille kuin kädentaidoillekin, jotta käyttöasteet olisivat mahdollisimman korkeat. Tässäkin korostuu opetustoimen ja kolmannen sektorin välinen saumaton yhteistyö.

Jyväskylässä on käytössä nettipalvelu Liikuntalaturi, jossa on mukana 11 yhdistystä, jotka tarjoavat 13-19 –vuotiaille maksutonta liikuntaa. Löytyisikö tästä malli meille Hyvinkäälle, toteuttaa lapsille ja nuorilla harrastustoimintaa yhteistyössä opetustoimen, sosiaalitoimen sekä kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen kanssa.

Liikkuva koulu –toiminnassa on mukana 15 peruskoulua. Koulut ovat jättäneet omia ”lupauksia” liikkuvakoulu.fi sivustolle, mutta harmikseni huomasin, että monessa koulussa on käytetty termiä ”pyritään”. Tällaisella ”lupauksella” ei kyllä tavoitteita saavuteta. Sivuston mukaan Pohjoispuiston koulussa järjestetään välituntisin turnauksia ja liikuntahaastekisoja. Hyvinkäänkylän koulussa välitunteja on pidennetty, oppitunneilla käytetään monipuolisia työskentelytapoja sekä hellä on käytössä ”välituntivälinekioski”. Tämä on hyvä alku mutta lisää liikettä –kaivataan edelleen.

Itse muistan vaihto-oppilasvuodeltani sen, että pidimme talvitreenit lukion käytävillä. Koulussa oli oma kuntosali ja nopeutta treenasimme koulun portaikossa ja käytävillä. Aina olosuhteet eivät olleet parhaat mahdolliset, mutta koulu pärjäsi hyvin mm. yleisurheilussa. Olen aivan varma, että opetustoimen kanssa tehtävää yhteistyötä pystytään lisäämään ja harrastustiloja löytyy, jos halua löytyy.