Pysyvästi etätöihin

Turun yliopisto oli tehnyt tutkimuksen suomalaisten etätyöhalukkuudesta ja 52% haluaisi jäädä etätöihin pysyvästi. Tämä luku ei yllätä varsinkaan niiden työntekijöiden osalta, joilla on pitkä työmatkat tai työn voi tehdä itselleen sopivana ajankohtana.

Omalta osaltani etätyö on jättänyt enemmän aikaa perheelle ja harrastuksille. Suurimman muutoksen on aiheuttanut työmatkojen poisjääminen Helsingin suuntaan. Nyt minulla on 3 h enemmän aikaa tehdä jotain muuta, mutta mihin se aika sitten menee. Yksi aikasyöppö on ruuan laittaminen, jota ei tarvinnut ennen miettiä arkipäivinä kun söit työpaikan lähiravintolassa. Kätevänä emäntänä valmistan ruokia, jotka valmistuvat nopeasti hellalla tai vaivattomasti uunissa.

Ajankäyttö koirien lenkkeilyyn ja metsässä samoiluun on lisääntynyt huomattavasti. Ennen koirat lenkitettiin 6.30 aamulla 15 min pikapyrähdyksenä ja pidemmän lenkin ne saivat vasta viiden jälkeen kun päästiin takaisin töistä. Onneksi tytär asui vielä näinä aikoina kotona, niin koirille ei tullut niin pitkiä päiviä ilman ulkoilua.

Mitä sitten tulee tapahtumaan kun koronarajoitukset loppuvat ja normaali arki alkaa? Monelle perheelle tämä muutos tulee varmasti aiheuttamaan haasteita, sillä korona-aikana on esim. hankittu enemmän kotieläimiä kuin muina vuosina. Olen siinä onnellisessa tilanteessa, että työnantaja hyväksyy osittaisen etätyön ja saan edelleen työskennellä paljon kotoa käsin.

Tutkimuksessa nostettiin esille myös työpaikkojen sosiaaliset suhteiden puuttuminen, työn ja vapaa-ajan häilyvä ero sekä kotona työskentelyyn tarvittavat välineet.

Työpaikan sosiaalisen elämän puute koettiin negatiivisena seikkana, koska yhteiset kahvihetket ja sparraustuokiot kasvotusten tukivat työsuoritusta ja paransivat yhteisöllisyyttä. Toisaalta tämä on lisännyt työn tehokkuutta 43 % vastaajan osalta. Kokouskäytännöt ovat parantuneet ja tehostuneet virtuaalivälineiden myötä, mutta samanaikaisesti ne ovat lisänneet liikkumattomuutta. Talouselämä kirjoittikin tästä 16.2.2021verkkojulkaisussaan, jossa VTT oli lyhentänyt kokoukset tunnista 45 minuuttiin ja antaneet suosituksia offline-tuntien pitämisestä. Tämä käytäntö olisi varmasti oikein hyvä omassakin kotitoimistossa.

Kodin ja työn tasapaino on ollut osalla hyvin vaikeaa koronapandemian alusta lähtien. Erityisesti niinä jaksoina kun alakoululaiset ovat opiskelleet kotona tai lapsi on ollut kotona päivähoidossa. Paljon kirjallista työtä tekevät tarvitsevat ergonomisen ja rauhallisen työtilan. Yksi ensimmäisistä asioista meillä oli sähköpöydän ostaminen, jotta ergonomia olisi yhtä hyvä kuin työpaikalla. Toiseksi huonejärjestykset muutettiin siten, että kaksi työhuonetta olivat riittävän kaukana toistaan, ettei huudettu ristiin teams-palavereissa ja tietoturva säilyi. Tilannetta helpotti myös tyttären muuttaminen pois kotoa, niin ”kaista” riitti paremmin eikä yhteydet enää tökkineet.

Viimeisenä asiana nostan esiin luottamuksen työnantajan ja työntekijän välillä. Etätöiden myötä työn valvonta vähentyi. Kaikilla työnantajille ei ollut käytössä digitaalista kellokorttia tai sellaisia välineitä joilla seuranta olisi ollut mahdollista. 91 % työntekijöistä ei tarvinnut raportoida ennakkoon tekemästään työstä eikä 72 % työnantajista valvonut missä työ tehdään. Vain 3 % vastanneista koki että luottamus oli vähentynyt etätyön myötä.

Jotta sujuva arki toimii jatkossakin, niin etätyön tekeminen tulee lisääntymään siitä, mitä se oli ennen koronapandemiaa. Etätyön hyödyt ovat kiistattomat kun kaikki osapuolet toimivat yhteisesti sovitulla tavalla ja jokainen hoitaa oman tonttinsa niin kuin tähänkin asti. Miksi heitettäisiin romukoppaan kaiken sen mitä ollaan opittu viimeisen vuoden aikana?

Talouselämä 16.2.2021

Turun Ylipiston tutkimus 8.4.2021

Arvokas ikääntyminen

Jokaisen ikääntyvän arki ja asumiseen liittyvät tarpeet ovat erilaisia ja niihin on tarjottava vaihtoehtoisia ratkaisuja. Jokaisella tulee olla mahdollisuus hyvinvointiin, turvalliseen arkeen, osallisuuden ja yhteisöllisyyden tunteeseen.

Tällä hetkellä eläkkeelle jää kasvavissa määrin terveitä ja aktiivisia henkilöitä. Kunnissa tulee ottaa huomioon eläköityneiden toimintakyky sekä ylläpidettävä aktiivisen elämän edellytyksiä. Kunnan palveluja tulee kehittää siten, että ne huomioivat ikääntyneiden senioreiden terveyden ja elämäntilanteen paremmin. Me emme siis tarvitse jokaiselle ikääntyneelle palvelukotia vaan hänelle itselleen paras mahdollinen ratkaisu. 

Kuntien vanhuspalveluiden tulee tarjota asiakkailleen monipuolisia palveluita niin kotihoidossa, senioritalossa kuin palvelukodissa asuville. Huomioimalla ikääntyvien virikkeellisen arjen liikkumisen, kädentaitojen ja sosiaalisen kanssakäymisen näkökulmasta. Muistettavaa on myös se, että terveet ja hyväkuntoiset eläkeläiset ovat merkittävä vapaaehtoistyön voimavara. Ikääntyvien arjessa emme jätä ketään yksin, vaan kuntien vanhuspalvelussa kuunnellaan jokaista ikäihmistä. 

Omahoitajien asemaa on parannettava entisestään ja heidän jaksamisestaan on huolehdittava. Kotona läheistään hoitavalle on oikeus lomaan ja virkistäytymiseen ja omaishoitajan lakisääteisiä vapaita tulisi lisätä nykyisestään. Palvelusetelien hyödyntämistä lomajärjestelyihin tulee kehittää.  Yli 75-vuotiaille suunnattua super-kotitalousvähennyksen sisältäviä palveluita tulee laajentaa ikäihmisten omasta kunnosta huolehtimiseen ja liittää liikuntaneuvojan palvelut osaksi tätä kokonaisuuttaa.  

Ikääntyvien liikkumiskyvyn ongelmista merkittävin syy on liikunnan puute, joka on aiheuttanut heikentynyttä jalkojen lihasvoimaa ja tasapainoa. Kuten tiedämme, liikunta on tärkeää kaikenikäisille ja ikääntyville elintärkeä. Liikuntaneuvoja tapaamisessa kartoitetaan terveydentila, toimintakykyä, perussairauksia, lääkitystä ja ravitsemusta, jonka jälkeen tehdään liikuntasuunnitelma. Liikunta ja ulkoilu tuottavat mielihyvää, kohentavat muistia, parantavat unen laatua sekä auttaa ruokahalun säätelyä. 

Iäkkäiden liikuntaan ja hyvinvointiin panostaminen kannattaa. Tutkimustiedon perusteella liikunta- ja ravitsemusneuvonta sekä terveysliikunta tuottavat lyhyessä ajassa hyvinvointia iäkkäille ja säästöjä sosiaali- ja terveydenhuollon kuluihin.

Lahden seudun liikuntaneuvontapalveluista löydät isätietoja Päijät- Hämeen Liikunnan ja Urheilun sivuilta osoitteesta https://www.phlu.fi/liikkuvaaikuinen/liikuntaneuvonta/

Laaja-alainen perusopetus

Jokaisen perheen on voitava luottaa siihen, että oma kunta, asuinpaikasta riippumatta, tarjoaa lapsille ja nuorille tasa-arvoiset mahdollisuudet tavoitella kaikkia niitä asioita, joita elämässä on tarjolla. Jokaisen lapsen on saatava peruskoulussa riittävät tiedot ja taidot sekä innostus oppia uutta niin, että ne kantavat jatko-opintoihin ja läpi elämän. 

Kunnissa on kiinnitettävä huomiota monipuoliseen ja laaja-alaiseen perusopetukseen sekä erityishuomiota niihin aineisiin, jotka ovat kirjattuna opetussuunnitelmaan. Tällä hetkellä yksi iso puute on mm. yhtenäinen vesiturvallisuuteen liittyvä opetusmateriaali OPS16 mukaisesti. 1-2 -luokkalaiset tulee tutustuttaa vesiliikuntaan ja liikunnanopetuksen tulee varmistaa alkeisuimataito. 3-6 -luokkalaisille liikunnan opetukseen tulee sisältyä uinnin, vesiliikunnan ja vesipelastuksen opetus. Suomi on tunnettu tuhansien järvien maana, joten tämäkään lisäys opetussuunnitelmassa ei todellakaan ole tarpeeton vaan päinvastoin. Kun tätä veneilypelastuksen ja perusuimataidon asiaa on kysytty kunnilta, niin monesta tulee sama vastaus: ei ole aikaa, yhtenäisiä opetusvälineitä tai määrärahoja. Miten lisätä sivistystoimen rahoitusta? Olemmeko tulevaisuudessa enemmän yksityisten tai säätiöiden avustusten varassa uusien aineiden oppimateriaalihankinnoissa?

Tästä pääsemmekin toiseen tärkeään aiheeseen, joka on talouden muutostrendien ja rahankäytön ymmärtäminen. Säästämisen ja talouden hallinta tulee olla osa yhteiskuntaopin opetusta jo alakoulusta lähtien. Lapsen ja nuoren on tärkeä ymmärtää rahankäytön lainalaisuudet, jotta säästämisen kulttuuri pahan päivän varalle ymmärrettäisiin jo varhaisessa vaiheessa. Tällöin nuoremme säästyisivät hallitsemattomalta velkaantumiselta ja pikavippien ottamiselta. Talouden teemaan kuuluu myös matemaattisten aineiden ja yrittäjyyskasvatuksen opettamisen lisäämisen. 

Viimeisenä aiheena haluan nostaa uuden teknologian käyttöönoton perusopetuksessa ja Covid-19 vaikutuksista uusiin oppimisympäristöihin ja opetusmenetelmiin. Uuden teknologian hyödyntäminen tulee taata jokaiselle perusopetuksen oppilaalle tämän asuinpaikkakunnasta riippumatta. Kaikki eivät ole aina kiinni myöskään resursseista vaan halusta oppia uuttaa. Itse olen ollut alakoulussa 80-luvulla ja me olimme yksi ensimmäisistä luokista Porissa, jossa opeteltiin ATK-taitoja Commodorella. Tämä ei ollut silloin osa opetussuunnitelmaa, mutta opettajan ja oppilaiden riittävä kiinnostus aiheeseen riitti. Covid-19 myötä opetus opetusmenetelmät ja oppimisympäristöt ovat kehittyneet. Uuden teknologian hyödyntäminen tulee taata jokaiselle perusopetuksen oppilaalle tämän asuinpaikkakunnasta riippumatta. Teknologia mahdollistaa opetuksen yksilöllisen eriyttämisen ja sopii oppijalähtöiseen tapaan oppia. Laaja-alaisen perusopetuksen kehittyminen ei kuitenkaan onnistu ilman innostunutta ja koulutettua opetushenkilöstöä, joilla on riittävät valmiudet opettaa lapsia ja nuoria nykypäivän työelämän haasteisiin ja tarpeisiin.

Kirjoitus julkaistu 22.2.2021

Vastuullinen toimija katsoo peilistä takaisin – Olisi tärkeä aloittaa kiertotalouden koulutus kaikissa peruskouluissa

Julkaistu ESS 16.1.2021

Kaupungit ja yritykset ovat ottaneet tosissaan vastuullisen toiminnan ympäristön näkökulmasta. Hallitus on linjannut, että Suomi on hiilineutraali 2035 mennessä ja saman aikataulun on luvannut Helsinki. Tampere on asettanut tavoitteekseen vuoden 2030 ja Turku vuoden 2029.

Lahti, joka toimii myös Euroopan ympäristöpääkaupunkina vuonna 2021, on asettanut kunnianhimoisen tavoitteen olla hiilineutraali kaupunki jo vuoteen 2025.

Monen kuntalaisen tietoisuus vastuullisista ympäristöteoista on jo lisääntynyt jätteiden kierrätyksen osalta. Kerrostaloissa on pääsääntöisesti käytössä eri kierrätysastiat energia-, seka- ja biojätteille sekä metallille, lasille, kartongille ja paperille. Uuden jätelain tullessa voimaan 2021 omakotitalouksien jätteiden keräysastiat lisääntyvät myös varmasti.

SUURI PUUTE on vielä lumppujen kierrätyksen tilanne; ne pannaan tällä hetkellä energiajätteisiin. Jotta tietoisuus lisääntyisi riittävän varhain, olisi tärkeä aloittaa kiertotalouden koulutus kaikissa peruskouluissa.

Tänä päivänä moni kuntalainen on ympäristöä säilyttävä ja hankkii kotitalouteen kestäviä, energiatehokkaita ja kierrätettäviä tuotteita. Kuntien ja niissä toimivien jäteyhtiöiden vastuulla on kierrättämisen ja lajittelun helppouden mahdollistaminen.

Kiertotalousosaamista lisäämällä löydetään uutta liiketoimintaa, jonka avulla kasvatetaan materiaalikierrätysastetta ja vähennetään ympäristökuormitusta. Lahdessa sijaitsevan Kujalan jätekeskuksen yritysekosysteemi on hyvä esimerkki siitä, miten yritykset hyötyvät keskinäisessä yhteistyössä toistensa sivuvirtatuotteista.

TALOUDELLISESTI kestävässä kunnassa elinkeinoelämän tulee olla sopusoinnussa luonnon kanssa, mikä tarkoittaa, että tuotanto on energiatehokasta ja tuotteet ovat kierrätettäviä, jolloin jätettä syntyy minimaalinen määrä. Kuntien kaavoittamisessa ja rakentamisessa tulee ottaa paremmin huomioon arjen toimivuus ja ympäristön kannalta kestävä elinympäristö.

Kuntien ja kaupunkien tulee panostaa hiilineutraaliin rakentamiseen, jossa purkujätteitä hyödynnetään systemaattisesti, lisätään rakentamisen energiatehokuutta sekä puurakentamista. Uusien asuinalueiden ja kuntien palveluiden tulee olla riittävän lähellä toisiaan ja helposti saavutettavissa.

Lasten ja aikuisten liikkumisen paikasta toiseen mahdollistavat sujuvat ja turvalliset joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen järjestelyt. Toimiva, kattava ja kohtuuhintainen julkinen liikenne huomioi eri käyttäjäryhmien tarpeet.

MIKSI JUURI Lahti valittiin Euroopan ympäristöpääkaupungiksi, juontaa juurensa Vesijärven kunnostuksesta 1970-luvulla. Pahasti saastuneen vesistön puhdistus loi pohjan lahtelaiselle ympäristöosaamiselle ja tutkimukselle. Vesijärven hoitomallia on hyödynnetty jo yli tuhannen suomalaisen vesistön kunnostuksessa.

Vesistön lisäksi luonnon monimuotoisuus ja retkeilymahdollisuudet eri luonnonsuojelualueilla vaativat vastuullista toimintaa. Ympäristökasvatuksen merkitys kouluissa ja päiväkodeissa lisääntyy, jotta luontomme säilyy ainutlaatuisena myös seuraavilla sukupolville. Vastuullinen toiminta lähtee niistä, jotka katsovat meitä peilin kautta takaisin.

Kuvaaja:

Lassi Häkkinen
Lahti – Euroopan Ympäristöpääkaupunki

Parempi Lahti nuorille

Meidän tulisi panostaa kunnissa perusopetukseen ja toisen asteen opinnonohjaukseen. Samalla meidän tulee varmistaa resurssit opettajien koulutukseen, erityisryhmien opetuksen vahvistamiseen sekä riittävään opiskelijahuoltoon. Meillä ei tulisi olla sellaista vaihtoehtoa, että nuori ei löydä opiskelupaikkaa tai hänellä ei ole suuntaa elämälleen. Yksikin syrjäytynyt nuori on liikaa. 

Meidän tulee vahvistaa sellaisia toimintamalleja, joiden avulla haasteellisessa elämänvaiheessa olevat nuoret tunnistettaisiin aiemmin. Koulun, sosiaali- ja terveydenhuollon, urheiluseurojen sekä virkavallan tulee tehdä tiiviimpää yhteistyötä, jotta nuori saa apua riittävän ajoissa. Tästä syystä tulevassa terapiatakuun toteutuksessa on huolehdittava siitä, että nuoret saavat varhaista hoitoa mielenterveyspalveluihin jo perusterveydenhuollossa. 

Nuorelle tulee luoda turvallinen yhteisö, missä hän voi purkaa omia tuntojaa, ilman että häntä moititaan tai hänen tuntemuksiaan vähätellään. Meidän tulee tukea lasten ja nuorten hyvinvointia sekä vahvistettava etsivää nuorisotyötä. Tarvitsemme kanavia, jossa nuori voi keskustella vertaistensa kanssa, ilman että hän leimautuu. Lisäksi koulun tulee antaa entistä selkeämmät polut siihen, miten nuori voi hakea apua. Tämän lisäksi jokaisen lasten ja nuorten parissa toimivan on hyvä tietää, mistä hakea apua, kun nuori voi huonosti. Meidän kaikkien nuorten parissa toimivien tulee myös muistaa missä menee velvollisuus esim. ilmoittaa lastensuojeluun, kun perheissä on ongelmia. Tämä olisi tärkeä sisällöllinen lisä esim. urheiluseurojen ”Hyvä hallintotapa” -oheistukseen. 

Lisäksi haluan nostaa esille kiusaamisen nollatoleranssin. Ennen kiusaamista käytiin kasvokkain, mutta nykyään sosiaalinen media on yleisin kiusaamiskanava. Vaikkakin eri kanavat mahdollistavat sen, että voit estää käyttäjiä olemasta yhteydessä. Lahdessa nuorten tukipalveluista vastaa Domino, joka tarjoaa tukea haastavissa elämäntilanteissa nuorille. Palvelu on maksutonta, eikä lähetettä tarvita.

Kuva Photo by Warren Wong on Unsplash 

itsenäisyypäivä 2020

Taivas on harmaa ja vettä tihuttaa. Jäätori on juuri avattu ja mäkihyppytornin takana oleva latu on priimakunnossa. Ladulla on ollut vilinää sen avauksesta lähtien ja mikä paras 2/3 lenkistä on valaistu myös iltamyöhään. Nyt on mahdollisuus aloittaa uusi harrastus ”yöhiihto”. Lasten ja nuorten harrastukset ovat jatkuneet vielä toistaiseksi, mutta meille aikuisille on tarjolla ulkoliikuntaa. Onneksi asun Lahden seudulla, jossa tekemistä riittää. Nyt kun Messilän rinteet odottavat vielä pikku pakkasia niin rinteillä on vielä mahdollista tehdä kävelylenkkejä. Saat kivasti sykkeen nousemaan, kun kävelet ylös Kettua, Laasoa tai päärinne Karhua. Lenkkiä voi vielä sujuvasti jatkaa Pirunpesän ja Tiirismaan kierroksella. Se millainen ulkoilureissu on tänään vuorossa, niin jää nähtäväksi. 

Itsenäisyyspäivää vietetään tänä vuonna kuin tavallista sunnuntain perhelounasta. Toki kattaukseen on lisätty Suomi-rekvisiittaa ja hopeat on kaivettu naftaliinista. Alkupalana mätiä ja saaristolaisleipää ja ruokana perinteistä pottumuusia ja jauhelihakastiketta. Jälkiruokana ruisnappeja ja erilaisia juustoja. 

Tämä itsenäisyyspäivä on hyvin erilainen. Saga on muuttanut pois kotoa, isovanhempia ei voi kutsua lounaalle koronariskin takia. Kaikesta huolimatta aion laittaa tänään mekon päälle ja sipaista punaa huuliin. Juhlatunnelma lähtee meistä itsestä. Me rakennamme ympärillemme sellaisia asioita, joista saamme mielihyvää ja joiden avulla pystymme kehittymään. Kaiken perimmäisenä tavoitteena on kuitenkin hyvinvointi niin ihmisenä, kuntalaisena kuin perheenjäsenenä.

Hyvää itsenäisyyspäivää ystävät! 

Kuva vuodelta 2017, kun pidin ensimmäisen itsenäisyyspäivän juhlapuheen Kaukasten juhlatalolla. Tällöin äitikin oli vielä elossa.

Puoluekokous aloitteeni

Tasavertaista urheilupaikkarakentamista

Suomalaista liikunta ja urheilupaikkarakentamista ja peruskorjausta tulee tukea laaja-alaisesti valtion ja kuntien taholta, jotta seuratoiminnan harrastamiseen liittyvät maksut eivät kasvaisi nykyisestään. Uudistus- ja peruskorjaustyössä tulee huomioida vahvasti sekä arkiliikunnan ja koululiikunnan paikat että urheilun ja huippu-urheilun harjoittelu- ja suorituspaikat. 

Tukemisen tulee olla tasavertaista eri urheiluharrastusten välillä, sillä harvalla lajilla on mahdollisuus rakentaa yksityisellä rahalla olosuhteita harrastajilleen. Lisäksi tulee huomioida lajien harrastajat sukupuolinäkökulmasta, että sekä ns. tyttöjen/naisten ja poikien/miesten lajeja tuetaan tasavertaisesti.

Valtion tukia tulee hyödyntää nykyistä tehokkaammin ja niihin tulee mahdollistaa monipuolisia rahoitusmalleja. Tilojen tulee olla käytettävyydeltään monimuotoisia, jotta mahdollisimman moni laji hyötyy olosuhteista. Tilojen suunnittelussa tulee huomioida monipuolisesti eri lajien harrastajia, jotta lopputuloksena syntyy käytettävyydeltä paras mahdollinen tilaratkaisu. Urheilupaikkarakentamisessa tulee huomioida myös maantieteellinen ja väestömäärään suhteutettu tarjonta niin, että tarjonta vastaa kysyntää. 

Edellä sanotun perusteella Kokoomuksen Naisten Liitto ry esittää tämän aloitteen hyväksyessään puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta sekä kehottaa eduskuntaryhmiä toimimaan siten, että Kokoomus puolueena varmistaa, että kuntien ja valtion tuki pysyy vahvasti mukana monipuolisessa ja tasavertaisessa liikuntapaikkarakentamisessa. 

Terveempiä suomalaisia

Liikunnan vaikutus ihmisten toimintakykyyn on merkittävä. Sosiaali- ja terveyspalveluiden piirissä on iso osa niistä, jotka liikkuvat vähiten. Meidän on kannustettava kaikkia liikkumaan, eikä se voi olla pelkästään peruskoulun tai urheiluseurojen tehtävä. 

Liikunnallisen elämäntavan luominen tulisi lähteä neuvolasta ja päiväkodista ja sen tulisi jatkua opiskelijoiden terveydenhuollossa, työterveyshuollossa sekä ikäihmisten palvelutoiminnassa. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunta tarvitsee tukea ja neuvoa puuttua riittävän ajoissa ja riittävällä vakavuudelle ihmisten liikunnan tarpeellisuudelle. Erityisesti neuvola ja opiskelijaterveyshuolto tarvitsevat uskallusta nostaa liikunnan välttämättömyyden esille perhekohtaisissa keskusteluissa.

Sote-alan ammattilaisten koulutuksessa liikunnan roolia terveyttä edistävänä tekijänä on lisättävä. Koulutuksessa tulee vahvistaa liikunnan käyttöä hoitomuotona ja kuntoutuksessa.

Varhaiskasvatuksen ja opetushenkilöstön koulutuksessa liikunnan roolia jaksamisen, keskittymisen ja oppimista edesauttavana tekijänä on lisättävä. 

Edellä sanotun perusteella Kokoomuksen Naisten Liitto ry esittää tämän aloitteen hyväksyessään puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta sekä kehottaa eduskuntaryhmiä toimimaan siten, että Kokoomus puolueena varmistaa, että liikunnan tärkeys ja sen järjestämisen vastuutahot ennaltaehkäisevään toimintaan tulee kirjattua seuraavaan sote-lakiin. 

Liikunnan harrastustoimintaa tulee edelleen pyörittää vahvasti vapaaehtoistyöllä

Seuratoiminnalla on merkittävä rooli hyvinvoinnin edistäjänä, yhteisöllisyyden lisääjänä sekä se luo vahvan pohjan liikunnan yhteiskunnalliselle merkitykselle.

Liikunta- ja urheiluseuratoiminta on vuosikymmenien saatossa muuttunut. Mukaan toimintaan on astunut ammattimaistuminen, eriytyminen ja kustannustason nousu. Vapaaehtoistoiminnassa koetaan haasteita, sillä trendinä seuroissa on ollut, että vapaaehtoisten rinnalle palkataan työntekijöitä. Kuitenkin myös vapaaehtoistyöntekijöitä tarvittaisiin, sillä heidän avulla moni seura voisi taloudellisesti paremmin ja vapaaehtoiset saisivat elämäänsä merkityksellisyyttä ja paljon hyviä kokemuksia. Mikäpä kehittäisi esimerkiksi nuorta paremmin kuin se, että nuori pääsisi ohjaamaan vasta harrastusta aloittavia lapsia? Nuo ohjaamiset kehittäisivät nuoren itsetuntoa ja motivaatiota tehdä työtä.

Yhteisöllisyys harrastustoiminnassa on erittäin tärkeä asia. Seuroissa tulisi enemmän painottaa myös vanhempien me henkeä sekä yhteenkuuluvuuden tunnetta. Miten saataisiin seuroihin lisää uusia vapaaehtoisia tekijöitä, mikä olisi se asia mikä motivoisi heitä tekemään työtä? Uudenlainen tapa ottaa vanhemmat heti alusta alkaen mukaan seuran toimintaan tulisi viedä käytäntöön. Kaikilla uusilla perheillä tulisi olla sellainen olo, että täällä seurassa on hyvä yhteishenki ja yhteisöllisyys. 

Nyt seuroissa on nähtävissä, että monikaan ei halua kuluttaa aikaansa ohjaustehtävissä tai muissa seuratoimintaan liittyvissä asioissa koska sitä työtä tehdään ilman palkkaa. Helposti ajatellaan, että minä vain harrastan ja maksan siitä, enkä aio osallistua mihinkään muuhun toimintaan. Tällainen ajattelutapa ei edistä seurojen yhteisöllisyyden toteutumista.

Jos harrastustoimintaa pyöritetään vain ammattilaisten vetäminä jää toiminnasta helposti pois vapaaehtoistoiminta mikä taas olisi suurin kivijalka sille, että seurat menestyvät.

Edellä sanotun perusteella Kokoomuksen Naisten Liitto ry esittää tämän aloitteen hyväksyessään puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta sekä kehottaa eduskuntaryhmiä toimimaan siten, että Kokoomus puolueena edistää vapaaehtoistyöhön perustuvaa harrastustoimintaa. 

Vapaaehtoistyön merkitys

Itse olen aloittanut vapaaehtoistyön 15-vuotiaana, koska vanhempani olivat aktiivisia urheiluseuratoiminnassa. Tässä minun ajatuksiani vapaaehtoistyön merkityksestä.

Elinkeinoelämä tarvitsee tapahtumia

Kevään rajoitukset syöksivät tapahtuma- ja kulttuurikentän syvään ahdinkoon ja monelle tapahtumajärjestäjällä liiketoiminta on pysähtynyt täysin. Tukikanavat eivät ole valitettavista toimineet riittävästi tai ollenkaan tapahtuma- ja kulttuurikentässä. Yhteiskunnallamme ei ole riittävää ymmärrystä tämän toimialan merkittävyydestä elinkeinorakenteessamme. 

Kesäkuussa 2020 perustettiin Tapahtumateollisuus ry, jonka puheenjohtajana toimii tapahtuma- ja kulttuurielämän asiantuntija ja Lahden kaupunginjohtaja Pekka Timonen. Yhdistyksen tavoitteena on toimia tapahtumajärjestäjien, alan palveluntuottajien ja asiantuntijoiden äänitorvena, joka työllistää parhaimmillaan yli 300 000 ihmistä. Tapahtumasektori tulee elvyttää mahdollisimman pikaisesti, sillä merkittävät kaupat tehdään edelleen kasvokkain ja erilaisia tapahtumien hyödyntäen. 

Tapahtumajärjestäminen on ollut aina hyvin säädeltyä ja meillä on monta ammattinsa osaavaa järjestäjää, jotka nykytilanteessa pystyvät toteuttamaan turvallisia ja kaupallisesti tuottavia tapahtumia sekä järjestäjälle että asiakkaille. Tapahtuma-ammattilaiset ovat olleet aktiivisia viranomaisia ja päättäjiä kohtaan, kun tapahtumarajoituksille tehdään uusia toimenpiteitä rajoitusten suhteen. Tapahtumissa on kielletty jakamasta mitään, mutta ravintoloissa voimme edelleen käyttää samoja ottimia. Miten eroaa toisistaan se että tapahtumassa jaetaan jäätelöä tai karkkeja hanskat kädessä tai jäätelökioskissa ojennetaan jäätelö asiakkaan käteen? Turvallisen tapahtuman järjestämiseen tarvitaan riittävän suuret tilat, turvavälit, kasvomaskit ja hygienia, jota ammattitaitoinen henkilökunta ohjaa ja valvoo.

Lahti on merkittävä urheilu- ja kulttuurikaupunki, jonka kerrannaisvaikutuksen ulottuvat myös matkailu- ja ravitsemustoimintaan. On todella harmi kuulla kuinka säästötoimet mahdollisesti vaikuttavat urheilu- ja kulttuurielämään Lahdessa. Tarvitsemme tapahtumia kasvattamaan suomalaista elinkeinoelämää!

Harrastustoiminta kasvaa vapaaehtoistyöllä

Seuratoiminnalla on merkittävä rooli hyvinvoinnin edistäjänä, yhteisöllisyyden lisääjänä sekä se luo vahvan pohjan liikunnan yhteiskunnalliselle merkitykselle.

Yhdistystoiminta Suomessa on vuosikymmenien saatossa muuttunut, mutta edelleen olemme hyvin yhdistysvoittoinen maa. Toiminta on muuttunut yhä ammattimaisempaan suuntaan erityisesti urheiluseuratoiminnassa, laatu on kasvanut, mutta myös kustannukset ovat kohonneet. Vapaaehtoistoiminta vie yhä enenevässä määrin ihmisten aikaa ja tästä syystä heidän rinnalleen on palkattu työntekijöitä. Monessa taitolajissa valmentajat ovat pitkälle kouluttautuneita sekä taustaltaan lajia harrastaneita ja tällöin he ovat monesti myös päätoimisia työntekijöitä. Kun taas toisissa lajeissa mukana ovat innokkaat vanhemmat tai sisarukset, joiden sydän sykkii urheilulle ja yhdessä tekemiselle. Jotta kustannustaso pysyisi kohtuullisena niin vapaaehtoistyöntekijöitä tarvittaisiin edelleen yhä enemmän.  Heidän avullaan moni seura voisi taloudellisesti paremmin ja vapaaehtoiset saisivat elämäänsä merkityksellisyyttä ja paljon hyviä kokemuksia. 

Nyt seuroissa on nähtävissä, että monikaan ei halua kuluttaa aikaansa ohjaustehtävissä tai muissa seuratoimintaan liittyvissä asioissa, koska sitä työtä tehdään ilman palkkaa. Helposti ajatellaan, että minä vain harrastan ja maksan siitä, enkä aio osallistua mihinkään muuhun toimintaan. Tällainen ajattelutapa ei edistä seurojen yhteisöllisyyden toteutumista. Seuroissa tulisi enemmän painottaa myös vanhempien me henkeä sekä yhteenkuuluvuuden tunnetta. Kaikilla uusilla perheillä tulisi olla sellainen olo, että täällä seurassa on hyvä yhteishenki ja yhteisöllisyys. 

Jos harrastustoimintaa pyöritetään vain ammattilaisten vetäminä jää toiminnasta helposti pois vapaaehtoistoiminta mikä taas olisi suurin kivijalka sille, että seurat menestyvät.