Pysyvästi etätöihin

Turun yliopisto oli tehnyt tutkimuksen suomalaisten etätyöhalukkuudesta ja 52% haluaisi jäädä etätöihin pysyvästi. Tämä luku ei yllätä varsinkaan niiden työntekijöiden osalta, joilla on pitkä työmatkat tai työn voi tehdä itselleen sopivana ajankohtana.

Omalta osaltani etätyö on jättänyt enemmän aikaa perheelle ja harrastuksille. Suurimman muutoksen on aiheuttanut työmatkojen poisjääminen Helsingin suuntaan. Nyt minulla on 3 h enemmän aikaa tehdä jotain muuta, mutta mihin se aika sitten menee. Yksi aikasyöppö on ruuan laittaminen, jota ei tarvinnut ennen miettiä arkipäivinä kun söit työpaikan lähiravintolassa. Kätevänä emäntänä valmistan ruokia, jotka valmistuvat nopeasti hellalla tai vaivattomasti uunissa.

Ajankäyttö koirien lenkkeilyyn ja metsässä samoiluun on lisääntynyt huomattavasti. Ennen koirat lenkitettiin 6.30 aamulla 15 min pikapyrähdyksenä ja pidemmän lenkin ne saivat vasta viiden jälkeen kun päästiin takaisin töistä. Onneksi tytär asui vielä näinä aikoina kotona, niin koirille ei tullut niin pitkiä päiviä ilman ulkoilua.

Mitä sitten tulee tapahtumaan kun koronarajoitukset loppuvat ja normaali arki alkaa? Monelle perheelle tämä muutos tulee varmasti aiheuttamaan haasteita, sillä korona-aikana on esim. hankittu enemmän kotieläimiä kuin muina vuosina. Olen siinä onnellisessa tilanteessa, että työnantaja hyväksyy osittaisen etätyön ja saan edelleen työskennellä paljon kotoa käsin.

Tutkimuksessa nostettiin esille myös työpaikkojen sosiaaliset suhteiden puuttuminen, työn ja vapaa-ajan häilyvä ero sekä kotona työskentelyyn tarvittavat välineet.

Työpaikan sosiaalisen elämän puute koettiin negatiivisena seikkana, koska yhteiset kahvihetket ja sparraustuokiot kasvotusten tukivat työsuoritusta ja paransivat yhteisöllisyyttä. Toisaalta tämä on lisännyt työn tehokkuutta 43 % vastaajan osalta. Kokouskäytännöt ovat parantuneet ja tehostuneet virtuaalivälineiden myötä, mutta samanaikaisesti ne ovat lisänneet liikkumattomuutta. Talouselämä kirjoittikin tästä 16.2.2021verkkojulkaisussaan, jossa VTT oli lyhentänyt kokoukset tunnista 45 minuuttiin ja antaneet suosituksia offline-tuntien pitämisestä. Tämä käytäntö olisi varmasti oikein hyvä omassakin kotitoimistossa.

Kodin ja työn tasapaino on ollut osalla hyvin vaikeaa koronapandemian alusta lähtien. Erityisesti niinä jaksoina kun alakoululaiset ovat opiskelleet kotona tai lapsi on ollut kotona päivähoidossa. Paljon kirjallista työtä tekevät tarvitsevat ergonomisen ja rauhallisen työtilan. Yksi ensimmäisistä asioista meillä oli sähköpöydän ostaminen, jotta ergonomia olisi yhtä hyvä kuin työpaikalla. Toiseksi huonejärjestykset muutettiin siten, että kaksi työhuonetta olivat riittävän kaukana toistaan, ettei huudettu ristiin teams-palavereissa ja tietoturva säilyi. Tilannetta helpotti myös tyttären muuttaminen pois kotoa, niin ”kaista” riitti paremmin eikä yhteydet enää tökkineet.

Viimeisenä asiana nostan esiin luottamuksen työnantajan ja työntekijän välillä. Etätöiden myötä työn valvonta vähentyi. Kaikilla työnantajille ei ollut käytössä digitaalista kellokorttia tai sellaisia välineitä joilla seuranta olisi ollut mahdollista. 91 % työntekijöistä ei tarvinnut raportoida ennakkoon tekemästään työstä eikä 72 % työnantajista valvonut missä työ tehdään. Vain 3 % vastanneista koki että luottamus oli vähentynyt etätyön myötä.

Jotta sujuva arki toimii jatkossakin, niin etätyön tekeminen tulee lisääntymään siitä, mitä se oli ennen koronapandemiaa. Etätyön hyödyt ovat kiistattomat kun kaikki osapuolet toimivat yhteisesti sovitulla tavalla ja jokainen hoitaa oman tonttinsa niin kuin tähänkin asti. Miksi heitettäisiin romukoppaan kaiken sen mitä ollaan opittu viimeisen vuoden aikana?

Talouselämä 16.2.2021

Turun Ylipiston tutkimus 8.4.2021