Varapuheenjohtajaksi Kokoomuksen Naisten Liittoon

Kokoomusnaisten puheenjohtajaksi vuosille 2022–2023 on valittu Pihla Keto-Huovinen Mäntsälästä. Liiton varapuheenjohtajiksi vuosille 2022–2023 valittiin Lahden Kokoomusnaisten puheenjohtaja Salla Mäkelä ja Satu Ylisiurua-Hemminki Seinäjoen Kokoomusnaisista. Kokoomuksen Naisten Liiton edustajakokous oli koolla Seinäjoella 13.-14.11.2021.

Tämä oli historiallinen hetki myös Lahden Kokoomusnaisille sekä Hämeen Kokoomusnaisten piiriyhdistykselle, koska aiemmin tältä seudulta ei ole valittu henkilöä Kokoomuksen Naisten Liiton puheenjohtajistoon.

”Lähdin hakemaan liiton puheenjohtajuutta, mutta minut valittiin varapuheenjohtajaksi. Otan tämän ilolla vastaan, vaikkakin vielä jää murtamatta lasikatto siltä osin, että liiton puikoissa olisi joku muu kuin kansanedustaja, ” kertoo Salla Mäkelä.

Liittohallituksen varsinaiseksi jäseneksi valittiin Wellamon Kokoomusnaisten sekä Hämeen Kokoomusnaisten puheenjohtaja Salla Kasakkamäki ja hänen varajäsenekseen Laura Heikinheimo Hämeenlinnan Kokoomusnaisista. 

”Edustajakokous teki tasa-arvoisen päätöksen siltä osin, että vuosina 2022-2023 kaikilla piireillä on liittohallituspaikka, riippumatta siitä mistä liiton puheenjohtajistoon kuuluva henkilö tulee,” iloitsee Mäkelä.

Seuraava Kokoomuksen Naisten Liiton Edustajakokous pidetään Hyvinkäällä 2023. 

Liiton tiedote luettavissa https://www.kokoomusnaiset.fi/kansanedustaja-pihla-keto-huovinen-valittu-kokoomusnaisten-puheenjohtajaksi/

Ehdolla Kokoomuksen Naisten Liiton puheenjohtajaksi

Minut tunnetaan nopeista päätöksistä, mutta tätä asia harkitsin pitkään. Minulle oli erityisen tärkeää, että tähän tulee tuki kotoa. Toisaalta halusin myös ottaa tämän haasteen vastaan, koska useat kokoomusnaiset minua tähän pyysivät, enkä halunnut pettää heidän luottamustaan.

Edustajakokous pidetään 13. – 14. marraskuuta Seinäjoella. Äänestykseen on siis 18 päivää. Vaaliteemoja ei tarvinnut paljon pohdiskella, koska olen ollut tiiviisti mukana liiton toiminnassa jo pidemmän aikaa. Ensin toimin Uudenmaan piirin jäsenenä liittohallituksessa ja nyt Hämeen piirin jäsenenä. Lisäksi olen saanut toimia työvaliokunnassa sekä kunta- ja aluevaalityöryhmässä.

Elän ja hengitän yhdistys- ja järjestöelämää sekä tapahtumia. Tekeminen on nopeatempoista, muutosherkkää ja pitkäjänteistä, mutta ihanan palkitsevaa. Jokainen vuosi on omanlaisensa riippuen tapahtumien, vaalien ja kokouksien määrästä.

Vapaaehtoisilla on äärettömän merkittävä rooli poliittisessa toiminnassa, jotta saadaan vaali-, seminaari- ja jäsenhankintatapahtumia toteutettua. Vapaaehtoisten lisäksi operatiivisten toimijoiden työtä tulee tukea riittävästi, jotta he pysyvät mukana toiminnassa pitkäaikaisesti. Tällöin syntyy yhdessä tekemisen kulttuuri kohti yhteisiä päämääriä – leveämmillä hartioilla.

”Suunnitellaan, toteutetaan ja valitaan parhaat käytänteen, jotta toimintamme olisi vakaata ja meitä olisi enemmän vaikuttamassa yhteisten tavoitteidemme saavuttamiseksi. ”

Olen ehdolla liiton puheenjohtajaksi, koska haluan turvata ja kehittää liittomme toimintaedellytyksiä pitkällä aikavälillä yhdessä jäsenistömme kanssa. Pitkäaikaisena Kokoomusnaisten aktiivina sekä järjestöjohtaja kokemuksella pystyn tukemaan vahvasti sekä keskustoimistoa, piirejä että paikallisyhdistyksiä toimintansa kehittämisessä.

Piiritilaisuudet
Helsinki 2.11.
Pirkanmaa 3.11.
Satakunta 4.11.
Savo-Karjala 8.11.
Kaakkois-Suomi 9.11.
Keski-Suomi ja Pohjanmaa 11.11.

Kiitos kampanjasta

Kuntavaalit olivat valtakunnallisesti menestys Kokoomukselle, mikä on mahtavaa. Teimme kampanjaa suurella sydämellä ja mahtavalla tiimillä. Käänsimme kaikki kivet ja keräsimme ääniä yhteiseen pottiin. Sitävastoin äänestysaktiivisuus oli heikko vain 55 % (2017 58,9%) ja naisten osuus jäi neljäänkymmeneen (2017 39 %) prosenttiin. Vaakakuppi pysyy valitettavsti samassa asennossa kuin aiempinakin vuosina. Töitä on siis edelleen tehtävä äänestysaktiivisuuden ja naisten määrän lisäämisen suhteen.

Lahden osalta näyttää siltä että menetämme yhden paikan, mutta odotetaan vielä tarkastuslaskentaa. Vaikka meillä on aivan mahtavat valtuutetut tulossa niin vähän jäi sekin kaivelemaan että naisia on 4/9. Se mikä on hienoa niin valituista kolme edustavat Kokoomusnaisia. Oma lopputulos oli todella heikko, kuten 38 äänen tulos kertoo. Tunnettuuden lisääminen Lahdessa vaatii paljon töitä ja resursseja. Työ jatkuu taustavaikuttajana ja neljän vuoden päästä uusia yritys. Nyt ei olla ainakaan muuttamassa pois Lahdesta.

Kampanjasta jäi mielettömän hyvä fiilis kun töitä tehtiin isolla porukalla. Jokaiselle löytyi oma roolinsa ja yhdessä buustasimme ehdokkaidemme kirjoituksia ja päivityksiä. Saimme paljon uusia jäseniä ja ehdokkaita, joka kertoo siitä että olemme kiinnostavia.

Onnittelut valtuustopaikoista Milla, Merja, Ida, Sari, Toni, Juha, Marko, Jani, Hannu, Frane, Jukka, Raimo ja Reijo.

Lämmin kiitos minua äänestäneille sekä omalle tiimille avusta kampanjan varrella.

Lahti tarvitsee liikuntastrategian

Valtakunnallisesti säännöllisesti kokoontuvat liikuntaseurojen ja yhdistysten sekä kunnan yhteiset asiantuntijaelimet ovat edelleen suhteellisen harvinaisia (35 %) sekä liikuntaneuvonnan palveluketjujen sopimisessa sosiaali- ja terveyspalvelujen kanssa yhdessä on vielä kehitettävää (58 %). Kolmasosa kunnista ei esittele liikunnan ydintietoja luottamushenkilöille. 

TEA2020 tiedonkeruu kertoo karua totuutta lahtelaisesta liikuntaedistämisaktiivisuudesta. Erityisesti seuranta- ja tarveanalyysi puolella on valtavasti kehitettävää. Hyvinvointikertomuksessa ei seurata työikäisten, ikääntyvien tai liikkumis- ja toimintaesteisten liikunta-aktiivisuutta. Sitä vastoin lasten- ja nuorten toimintaa ja seuratoimintaan osallistuvien lasten osuutta seurataan aktiivisesti. Samanlainen suuntaus on nähtävillä, kun asioita esitellään luottamushenkilöille tai johtoryhmälle. Edelleenkään meillä on mittarit olemassa vain lasten ja nuorten osalta. 

Kunnan liikuntapaikkojen osalta kaikki muut paitsi lähiliikuntapaikat, ulkoilupaikat ja vesiliikuntatilat näyttävät heikkoa tulosta. Kunnalla ei ole riittävästi pallokenttiä, jääurheilualueita ja liikuntasaleja kuntalaisten käyttöön. Henkilöstön osalta resurssit ovat myös heikot. Erityisesti liikunnanohjaushenkilöstössä tilanne on erittäin heikko, minkä tulisi olla yksi painopistealueista, että saadaan kuntalaiset liikkumaan. Tämä osa-alue kun ei voi yksin olla seurojen tai kolmannen sektorin toimijoiden vastuulla.  

Koulupäivän liikuntaa lisääviä toimenpiteitä tulisi myös kehittää mm. lisäämällä sisäliikuntatilojen hyödyntämistä liikuntatuntien ulkopuolella, oppilaiden aktivointia koulumatkaliikuntaan sekä lisätä välituntiliikuttajien määrää kouluissa. Mielestäni paras lääke oppilaiden vähäiseen liikkumiseen on edelleen tunti liikuntaa koulupäivän aikana, tapahtuu se sitten salissa, luonnossa tai ulkokentällä minkä tahansa aineopetuksen yhteydessä, kun se siihen hyvin linkittyy. 

Tarvitsemme iltakoulua luottamushenkilöille, jossa käydään läpi liikunnan vaikuttavuutta ja sen valtavaa merkitystä hyvinvointiin ja jaksamiseen. Tämän lisäksi Lahti tarvitsee hyvinvointistrategian rinnalle liikuntastrategian, joka sisältää liikuntaolosuhteiden kehittämisohjelman, liikuntapaikkojen palveluverkkoselvityksen sekä suunnitelman tulossa olevista liikuntahankkeista.

Suomen Liikunnan Ammattilaiset ja Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu järjesti Asiaa liikunnasta ja urheilusta -kuntavaalipaneelin, jossa moni ehdokkaista kannatti Lahteen liikuntastrategiaa. Katso tallenne täältä >>

Pysyvästi etätöihin

Turun yliopisto oli tehnyt tutkimuksen suomalaisten etätyöhalukkuudesta ja 52% haluaisi jäädä etätöihin pysyvästi. Tämä luku ei yllätä varsinkaan niiden työntekijöiden osalta, joilla on pitkä työmatkat tai työn voi tehdä itselleen sopivana ajankohtana.

Omalta osaltani etätyö on jättänyt enemmän aikaa perheelle ja harrastuksille. Suurimman muutoksen on aiheuttanut työmatkojen poisjääminen Helsingin suuntaan. Nyt minulla on 3 h enemmän aikaa tehdä jotain muuta, mutta mihin se aika sitten menee. Yksi aikasyöppö on ruuan laittaminen, jota ei tarvinnut ennen miettiä arkipäivinä kun söit työpaikan lähiravintolassa. Kätevänä emäntänä valmistan ruokia, jotka valmistuvat nopeasti hellalla tai vaivattomasti uunissa.

Ajankäyttö koirien lenkkeilyyn ja metsässä samoiluun on lisääntynyt huomattavasti. Ennen koirat lenkitettiin 6.30 aamulla 15 min pikapyrähdyksenä ja pidemmän lenkin ne saivat vasta viiden jälkeen kun päästiin takaisin töistä. Onneksi tytär asui vielä näinä aikoina kotona, niin koirille ei tullut niin pitkiä päiviä ilman ulkoilua.

Mitä sitten tulee tapahtumaan kun koronarajoitukset loppuvat ja normaali arki alkaa? Monelle perheelle tämä muutos tulee varmasti aiheuttamaan haasteita, sillä korona-aikana on esim. hankittu enemmän kotieläimiä kuin muina vuosina. Olen siinä onnellisessa tilanteessa, että työnantaja hyväksyy osittaisen etätyön ja saan edelleen työskennellä paljon kotoa käsin.

Tutkimuksessa nostettiin esille myös työpaikkojen sosiaaliset suhteiden puuttuminen, työn ja vapaa-ajan häilyvä ero sekä kotona työskentelyyn tarvittavat välineet.

Työpaikan sosiaalisen elämän puute koettiin negatiivisena seikkana, koska yhteiset kahvihetket ja sparraustuokiot kasvotusten tukivat työsuoritusta ja paransivat yhteisöllisyyttä. Toisaalta tämä on lisännyt työn tehokkuutta 43 % vastaajan osalta. Kokouskäytännöt ovat parantuneet ja tehostuneet virtuaalivälineiden myötä, mutta samanaikaisesti ne ovat lisänneet liikkumattomuutta. Talouselämä kirjoittikin tästä 16.2.2021verkkojulkaisussaan, jossa VTT oli lyhentänyt kokoukset tunnista 45 minuuttiin ja antaneet suosituksia offline-tuntien pitämisestä. Tämä käytäntö olisi varmasti oikein hyvä omassakin kotitoimistossa.

Kodin ja työn tasapaino on ollut osalla hyvin vaikeaa koronapandemian alusta lähtien. Erityisesti niinä jaksoina kun alakoululaiset ovat opiskelleet kotona tai lapsi on ollut kotona päivähoidossa. Paljon kirjallista työtä tekevät tarvitsevat ergonomisen ja rauhallisen työtilan. Yksi ensimmäisistä asioista meillä oli sähköpöydän ostaminen, jotta ergonomia olisi yhtä hyvä kuin työpaikalla. Toiseksi huonejärjestykset muutettiin siten, että kaksi työhuonetta olivat riittävän kaukana toistaan, ettei huudettu ristiin teams-palavereissa ja tietoturva säilyi. Tilannetta helpotti myös tyttären muuttaminen pois kotoa, niin ”kaista” riitti paremmin eikä yhteydet enää tökkineet.

Viimeisenä asiana nostan esiin luottamuksen työnantajan ja työntekijän välillä. Etätöiden myötä työn valvonta vähentyi. Kaikilla työnantajille ei ollut käytössä digitaalista kellokorttia tai sellaisia välineitä joilla seuranta olisi ollut mahdollista. 91 % työntekijöistä ei tarvinnut raportoida ennakkoon tekemästään työstä eikä 72 % työnantajista valvonut missä työ tehdään. Vain 3 % vastanneista koki että luottamus oli vähentynyt etätyön myötä.

Jotta sujuva arki toimii jatkossakin, niin etätyön tekeminen tulee lisääntymään siitä, mitä se oli ennen koronapandemiaa. Etätyön hyödyt ovat kiistattomat kun kaikki osapuolet toimivat yhteisesti sovitulla tavalla ja jokainen hoitaa oman tonttinsa niin kuin tähänkin asti. Miksi heitettäisiin romukoppaan kaiken sen mitä ollaan opittu viimeisen vuoden aikana?

Talouselämä 16.2.2021

Turun Ylipiston tutkimus 8.4.2021

Arvokas ikääntyminen

Jokaisen ikääntyvän arki ja asumiseen liittyvät tarpeet ovat erilaisia ja niihin on tarjottava vaihtoehtoisia ratkaisuja. Jokaisella tulee olla mahdollisuus hyvinvointiin, turvalliseen arkeen, osallisuuden ja yhteisöllisyyden tunteeseen.

Tällä hetkellä eläkkeelle jää kasvavissa määrin terveitä ja aktiivisia henkilöitä. Kunnissa tulee ottaa huomioon eläköityneiden toimintakyky sekä ylläpidettävä aktiivisen elämän edellytyksiä. Kunnan palveluja tulee kehittää siten, että ne huomioivat ikääntyneiden senioreiden terveyden ja elämäntilanteen paremmin. Me emme siis tarvitse jokaiselle ikääntyneelle palvelukotia vaan hänelle itselleen paras mahdollinen ratkaisu. 

Kuntien vanhuspalveluiden tulee tarjota asiakkailleen monipuolisia palveluita niin kotihoidossa, senioritalossa kuin palvelukodissa asuville. Huomioimalla ikääntyvien virikkeellisen arjen liikkumisen, kädentaitojen ja sosiaalisen kanssakäymisen näkökulmasta. Muistettavaa on myös se, että terveet ja hyväkuntoiset eläkeläiset ovat merkittävä vapaaehtoistyön voimavara. Ikääntyvien arjessa emme jätä ketään yksin, vaan kuntien vanhuspalvelussa kuunnellaan jokaista ikäihmistä. 

Omahoitajien asemaa on parannettava entisestään ja heidän jaksamisestaan on huolehdittava. Kotona läheistään hoitavalle on oikeus lomaan ja virkistäytymiseen ja omaishoitajan lakisääteisiä vapaita tulisi lisätä nykyisestään. Palvelusetelien hyödyntämistä lomajärjestelyihin tulee kehittää.  Yli 75-vuotiaille suunnattua super-kotitalousvähennyksen sisältäviä palveluita tulee laajentaa ikäihmisten omasta kunnosta huolehtimiseen ja liittää liikuntaneuvojan palvelut osaksi tätä kokonaisuuttaa.  

Ikääntyvien liikkumiskyvyn ongelmista merkittävin syy on liikunnan puute, joka on aiheuttanut heikentynyttä jalkojen lihasvoimaa ja tasapainoa. Kuten tiedämme, liikunta on tärkeää kaikenikäisille ja ikääntyville elintärkeä. Liikuntaneuvoja tapaamisessa kartoitetaan terveydentila, toimintakykyä, perussairauksia, lääkitystä ja ravitsemusta, jonka jälkeen tehdään liikuntasuunnitelma. Liikunta ja ulkoilu tuottavat mielihyvää, kohentavat muistia, parantavat unen laatua sekä auttaa ruokahalun säätelyä. 

Iäkkäiden liikuntaan ja hyvinvointiin panostaminen kannattaa. Tutkimustiedon perusteella liikunta- ja ravitsemusneuvonta sekä terveysliikunta tuottavat lyhyessä ajassa hyvinvointia iäkkäille ja säästöjä sosiaali- ja terveydenhuollon kuluihin.

Lahden seudun liikuntaneuvontapalveluista löydät isätietoja Päijät- Hämeen Liikunnan ja Urheilun sivuilta osoitteesta https://www.phlu.fi/liikkuvaaikuinen/liikuntaneuvonta/

Laaja-alainen perusopetus

Jokaisen perheen on voitava luottaa siihen, että oma kunta, asuinpaikasta riippumatta, tarjoaa lapsille ja nuorille tasa-arvoiset mahdollisuudet tavoitella kaikkia niitä asioita, joita elämässä on tarjolla. Jokaisen lapsen on saatava peruskoulussa riittävät tiedot ja taidot sekä innostus oppia uutta niin, että ne kantavat jatko-opintoihin ja läpi elämän. 

Kunnissa on kiinnitettävä huomiota monipuoliseen ja laaja-alaiseen perusopetukseen sekä erityishuomiota niihin aineisiin, jotka ovat kirjattuna opetussuunnitelmaan. Tällä hetkellä yksi iso puute on mm. yhtenäinen vesiturvallisuuteen liittyvä opetusmateriaali OPS16 mukaisesti. 1-2 -luokkalaiset tulee tutustuttaa vesiliikuntaan ja liikunnanopetuksen tulee varmistaa alkeisuimataito. 3-6 -luokkalaisille liikunnan opetukseen tulee sisältyä uinnin, vesiliikunnan ja vesipelastuksen opetus. Suomi on tunnettu tuhansien järvien maana, joten tämäkään lisäys opetussuunnitelmassa ei todellakaan ole tarpeeton vaan päinvastoin. Kun tätä veneilypelastuksen ja perusuimataidon asiaa on kysytty kunnilta, niin monesta tulee sama vastaus: ei ole aikaa, yhtenäisiä opetusvälineitä tai määrärahoja. Miten lisätä sivistystoimen rahoitusta? Olemmeko tulevaisuudessa enemmän yksityisten tai säätiöiden avustusten varassa uusien aineiden oppimateriaalihankinnoissa?

Tästä pääsemmekin toiseen tärkeään aiheeseen, joka on talouden muutostrendien ja rahankäytön ymmärtäminen. Säästämisen ja talouden hallinta tulee olla osa yhteiskuntaopin opetusta jo alakoulusta lähtien. Lapsen ja nuoren on tärkeä ymmärtää rahankäytön lainalaisuudet, jotta säästämisen kulttuuri pahan päivän varalle ymmärrettäisiin jo varhaisessa vaiheessa. Tällöin nuoremme säästyisivät hallitsemattomalta velkaantumiselta ja pikavippien ottamiselta. Talouden teemaan kuuluu myös matemaattisten aineiden ja yrittäjyyskasvatuksen opettamisen lisäämisen. 

Viimeisenä aiheena haluan nostaa uuden teknologian käyttöönoton perusopetuksessa ja Covid-19 vaikutuksista uusiin oppimisympäristöihin ja opetusmenetelmiin. Uuden teknologian hyödyntäminen tulee taata jokaiselle perusopetuksen oppilaalle tämän asuinpaikkakunnasta riippumatta. Kaikki eivät ole aina kiinni myöskään resursseista vaan halusta oppia uuttaa. Itse olen ollut alakoulussa 80-luvulla ja me olimme yksi ensimmäisistä luokista Porissa, jossa opeteltiin ATK-taitoja Commodorella. Tämä ei ollut silloin osa opetussuunnitelmaa, mutta opettajan ja oppilaiden riittävä kiinnostus aiheeseen riitti. Covid-19 myötä opetus opetusmenetelmät ja oppimisympäristöt ovat kehittyneet. Uuden teknologian hyödyntäminen tulee taata jokaiselle perusopetuksen oppilaalle tämän asuinpaikkakunnasta riippumatta. Teknologia mahdollistaa opetuksen yksilöllisen eriyttämisen ja sopii oppijalähtöiseen tapaan oppia. Laaja-alaisen perusopetuksen kehittyminen ei kuitenkaan onnistu ilman innostunutta ja koulutettua opetushenkilöstöä, joilla on riittävät valmiudet opettaa lapsia ja nuoria nykypäivän työelämän haasteisiin ja tarpeisiin.

Kirjoitus julkaistu 22.2.2021

Vastuullinen toimija katsoo peilistä takaisin – Olisi tärkeä aloittaa kiertotalouden koulutus kaikissa peruskouluissa

Julkaistu ESS 16.1.2021

Kaupungit ja yritykset ovat ottaneet tosissaan vastuullisen toiminnan ympäristön näkökulmasta. Hallitus on linjannut, että Suomi on hiilineutraali 2035 mennessä ja saman aikataulun on luvannut Helsinki. Tampere on asettanut tavoitteekseen vuoden 2030 ja Turku vuoden 2029.

Lahti, joka toimii myös Euroopan ympäristöpääkaupunkina vuonna 2021, on asettanut kunnianhimoisen tavoitteen olla hiilineutraali kaupunki jo vuoteen 2025.

Monen kuntalaisen tietoisuus vastuullisista ympäristöteoista on jo lisääntynyt jätteiden kierrätyksen osalta. Kerrostaloissa on pääsääntöisesti käytössä eri kierrätysastiat energia-, seka- ja biojätteille sekä metallille, lasille, kartongille ja paperille. Uuden jätelain tullessa voimaan 2021 omakotitalouksien jätteiden keräysastiat lisääntyvät myös varmasti.

SUURI PUUTE on vielä lumppujen kierrätyksen tilanne; ne pannaan tällä hetkellä energiajätteisiin. Jotta tietoisuus lisääntyisi riittävän varhain, olisi tärkeä aloittaa kiertotalouden koulutus kaikissa peruskouluissa.

Tänä päivänä moni kuntalainen on ympäristöä säilyttävä ja hankkii kotitalouteen kestäviä, energiatehokkaita ja kierrätettäviä tuotteita. Kuntien ja niissä toimivien jäteyhtiöiden vastuulla on kierrättämisen ja lajittelun helppouden mahdollistaminen.

Kiertotalousosaamista lisäämällä löydetään uutta liiketoimintaa, jonka avulla kasvatetaan materiaalikierrätysastetta ja vähennetään ympäristökuormitusta. Lahdessa sijaitsevan Kujalan jätekeskuksen yritysekosysteemi on hyvä esimerkki siitä, miten yritykset hyötyvät keskinäisessä yhteistyössä toistensa sivuvirtatuotteista.

TALOUDELLISESTI kestävässä kunnassa elinkeinoelämän tulee olla sopusoinnussa luonnon kanssa, mikä tarkoittaa, että tuotanto on energiatehokasta ja tuotteet ovat kierrätettäviä, jolloin jätettä syntyy minimaalinen määrä. Kuntien kaavoittamisessa ja rakentamisessa tulee ottaa paremmin huomioon arjen toimivuus ja ympäristön kannalta kestävä elinympäristö.

Kuntien ja kaupunkien tulee panostaa hiilineutraaliin rakentamiseen, jossa purkujätteitä hyödynnetään systemaattisesti, lisätään rakentamisen energiatehokuutta sekä puurakentamista. Uusien asuinalueiden ja kuntien palveluiden tulee olla riittävän lähellä toisiaan ja helposti saavutettavissa.

Lasten ja aikuisten liikkumisen paikasta toiseen mahdollistavat sujuvat ja turvalliset joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen järjestelyt. Toimiva, kattava ja kohtuuhintainen julkinen liikenne huomioi eri käyttäjäryhmien tarpeet.

MIKSI JUURI Lahti valittiin Euroopan ympäristöpääkaupungiksi, juontaa juurensa Vesijärven kunnostuksesta 1970-luvulla. Pahasti saastuneen vesistön puhdistus loi pohjan lahtelaiselle ympäristöosaamiselle ja tutkimukselle. Vesijärven hoitomallia on hyödynnetty jo yli tuhannen suomalaisen vesistön kunnostuksessa.

Vesistön lisäksi luonnon monimuotoisuus ja retkeilymahdollisuudet eri luonnonsuojelualueilla vaativat vastuullista toimintaa. Ympäristökasvatuksen merkitys kouluissa ja päiväkodeissa lisääntyy, jotta luontomme säilyy ainutlaatuisena myös seuraavilla sukupolville. Vastuullinen toiminta lähtee niistä, jotka katsovat meitä peilin kautta takaisin.

Kuvaaja:

Lassi Häkkinen
Lahti – Euroopan Ympäristöpääkaupunki

Parempi Lahti nuorille

Meidän tulisi panostaa kunnissa perusopetukseen ja toisen asteen opinnonohjaukseen. Samalla meidän tulee varmistaa resurssit opettajien koulutukseen, erityisryhmien opetuksen vahvistamiseen sekä riittävään opiskelijahuoltoon. Meillä ei tulisi olla sellaista vaihtoehtoa, että nuori ei löydä opiskelupaikkaa tai hänellä ei ole suuntaa elämälleen. Yksikin syrjäytynyt nuori on liikaa. 

Meidän tulee vahvistaa sellaisia toimintamalleja, joiden avulla haasteellisessa elämänvaiheessa olevat nuoret tunnistettaisiin aiemmin. Koulun, sosiaali- ja terveydenhuollon, urheiluseurojen sekä virkavallan tulee tehdä tiiviimpää yhteistyötä, jotta nuori saa apua riittävän ajoissa. Tästä syystä tulevassa terapiatakuun toteutuksessa on huolehdittava siitä, että nuoret saavat varhaista hoitoa mielenterveyspalveluihin jo perusterveydenhuollossa. 

Nuorelle tulee luoda turvallinen yhteisö, missä hän voi purkaa omia tuntojaa, ilman että häntä moititaan tai hänen tuntemuksiaan vähätellään. Meidän tulee tukea lasten ja nuorten hyvinvointia sekä vahvistettava etsivää nuorisotyötä. Tarvitsemme kanavia, jossa nuori voi keskustella vertaistensa kanssa, ilman että hän leimautuu. Lisäksi koulun tulee antaa entistä selkeämmät polut siihen, miten nuori voi hakea apua. Tämän lisäksi jokaisen lasten ja nuorten parissa toimivan on hyvä tietää, mistä hakea apua, kun nuori voi huonosti. Meidän kaikkien nuorten parissa toimivien tulee myös muistaa missä menee velvollisuus esim. ilmoittaa lastensuojeluun, kun perheissä on ongelmia. Tämä olisi tärkeä sisällöllinen lisä esim. urheiluseurojen ”Hyvä hallintotapa” -oheistukseen. 

Lisäksi haluan nostaa esille kiusaamisen nollatoleranssin. Ennen kiusaamista käytiin kasvokkain, mutta nykyään sosiaalinen media on yleisin kiusaamiskanava. Vaikkakin eri kanavat mahdollistavat sen, että voit estää käyttäjiä olemasta yhteydessä. Lahdessa nuorten tukipalveluista vastaa Domino, joka tarjoaa tukea haastavissa elämäntilanteissa nuorille. Palvelu on maksutonta, eikä lähetettä tarvita.

Kuva Photo by Warren Wong on Unsplash