Nuoren tie kohti omaa työuraa

Media on ottanut vahvasti kantaa lasten liikkumattomuuteen ja ikäihmisten hyvinvointiin. Tähän väliin jää vielä nuoret, nuoret aikuiset sekä keski-ikäiset. Vaikka väestömme ikääntyy, niin nuorissa on tulevaisuus.

Meidän tulee luoda nuorille mahdollisuus opiskella, harrastaa ja tutustua työelämään. Opiskelun tulee säilyä kohtuuhintaisena, jota jokaisella on mahdollisuus valita itselle sopiva jatko-opiskelupaikka peruskoulun jälkeen. Meidän tulee pitää huolta myös siitä, että opiskelu on laadukasta ja tunneilla ollaan läsnä. Eräskin opiskelija kertoi juuri lukevansa yliopistossa saksan kieltä, mutta heillä ei ole varsinaisia tunteja vaan tämäkin opiskelu toteutetaan projektitehtävien kautta. Samaa kuulee myös liiketalouden suunnasta. Parasta näissä projektitehtävissä on kuitenkin se, että opiskelijat pääsevät toteuttamaan näitä käytännössä asiakkaiden kanssa. Toki yliopistomaailmassa on edelleen vallallaan se, että tehdään suunnitelmia, mutta ei päästä oikeastaan toteuttamaan niitä. Miten nuori voi tietää pelkästä arvosanasta onko projekti onnistunut?

Itselläni oli hyvin selkeä näkemys siitä miksi valitsin aikoinani ammattikorkean enkä yliopistoa. Minulle oli tärkeää päästä tekemään liiketalouteen, tuotekehitykseen ja markkinointiin liittyviä tehtäviä käytännössä. Ensimmäinen kouluprojektini liittyi vuoden 2000 Kalevan Kisojen kisailmeeseen ja toinen tapahtumakokemukseni oli 2001 Hiihdon MM-kisat. Tällaista tapahtumakokemusta en olisi pystynyt ikinä saamaan yhdestäkään oppikirjasta, vaan käytännön kautta. Tästä syystä mieltäni lämmittää erityisesti se, että sekä mediatalot että tapahtumajärjestäjät tekevät yhteistyötä oppilaitosten kanssa.

Työelämään tutustuminen lähtee monesti TET-harjoittelun ja vapaaehtoistyön kautta. Jokainen nuori tarvitsee TET-harjoittelussa todellisia työelämän kokemuksia, jotta pystyvät arvioimaan mikä heitä kiinnostaa tulevaisuudessa. TET-harjoittelujaksoja pitäisi lisätä merkittävästi, että kokemuksia saadaan mahdollisimman monesta työtehtävästä. TET-harjoittelu vaatii yritykseltä myös panostuksia, mutta tämä panostus voi tulla moninkertaisena takaisin, kun nuori on valmis työelämään opintojensa päätyttyä.

Kesätyöpaikkojen tarjonta on kasvanut vuosittain ja niihin on kehitetty myös kesätyöseteli, joka on auttanut montaa nuorta tutustumaan työelämään. Moni nuori haluaa omaa taskurahaa yhä nuorempana ja osa yrityksistä ottavat jo 14-vuotiaita kevyisiin töihin. Vaikkakin nuorten kesätyöpaikat lisääntyvät niin haluan kuitenkin tuoda esille myös sen, että nuorella on riittävästi työvuosia jäljellä ja hän tarvitsee myös lepoa opiskelulta. Emme siis saa pakottaa 14-16 -vuotiaita kesätöihin.

Liiaksi en voi nostaa esille myöskään vapaaehtoistyötä, sillä tämä kautta nuori saa paljon kokemuksia erilaisista yhteisöistä ja toimintatavoista sekä vastuunottoa hänelle annetusta tehtävästä. Vapaaehtoistyö voi poiketa myös erilaisia kesätyöpaikkoja, sillä mukana on myös aikuisia vapaaehtoisia, jotka pitävät silmänsä auki hyvistä tyypeistä ja tulevaisuuden tekijöistä.

Viimeisenä asiana haluan nostaa opiskelurauhan. Nuorelle tulee antaa mahdollisuus opiskella niin, että häntä ei vaadita huolehtimaan ”omaishoitajana” vanhemmistaan tai isovanhemmistaan.

Meidän yhteiskunnassamme pitäisi löytyä riittäviä apuja siihen, että nuori voi olla nuori ja keskittyä itsensä kehittämiseen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *