Vapaaehtoistyön merkitys

Itse olen aloittanut vapaaehtoistyön 15-vuotiaana, koska vanhempani olivat aktiivisia urheiluseuratoiminnassa. Tässä minun ajatuksiani vapaaehtoistyön merkityksestä.

Harrastustoiminta kasvaa vapaaehtoistyöllä

Seuratoiminnalla on merkittävä rooli hyvinvoinnin edistäjänä, yhteisöllisyyden lisääjänä sekä se luo vahvan pohjan liikunnan yhteiskunnalliselle merkitykselle.

Yhdistystoiminta Suomessa on vuosikymmenien saatossa muuttunut, mutta edelleen olemme hyvin yhdistysvoittoinen maa. Toiminta on muuttunut yhä ammattimaisempaan suuntaan erityisesti urheiluseuratoiminnassa, laatu on kasvanut, mutta myös kustannukset ovat kohonneet. Vapaaehtoistoiminta vie yhä enenevässä määrin ihmisten aikaa ja tästä syystä heidän rinnalleen on palkattu työntekijöitä. Monessa taitolajissa valmentajat ovat pitkälle kouluttautuneita sekä taustaltaan lajia harrastaneita ja tällöin he ovat monesti myös päätoimisia työntekijöitä. Kun taas toisissa lajeissa mukana ovat innokkaat vanhemmat tai sisarukset, joiden sydän sykkii urheilulle ja yhdessä tekemiselle. Jotta kustannustaso pysyisi kohtuullisena niin vapaaehtoistyöntekijöitä tarvittaisiin edelleen yhä enemmän.  Heidän avullaan moni seura voisi taloudellisesti paremmin ja vapaaehtoiset saisivat elämäänsä merkityksellisyyttä ja paljon hyviä kokemuksia. 

Nyt seuroissa on nähtävissä, että monikaan ei halua kuluttaa aikaansa ohjaustehtävissä tai muissa seuratoimintaan liittyvissä asioissa, koska sitä työtä tehdään ilman palkkaa. Helposti ajatellaan, että minä vain harrastan ja maksan siitä, enkä aio osallistua mihinkään muuhun toimintaan. Tällainen ajattelutapa ei edistä seurojen yhteisöllisyyden toteutumista. Seuroissa tulisi enemmän painottaa myös vanhempien me henkeä sekä yhteenkuuluvuuden tunnetta. Kaikilla uusilla perheillä tulisi olla sellainen olo, että täällä seurassa on hyvä yhteishenki ja yhteisöllisyys. 

Jos harrastustoimintaa pyöritetään vain ammattilaisten vetäminä jää toiminnasta helposti pois vapaaehtoistoiminta mikä taas olisi suurin kivijalka sille, että seurat menestyvät.

Kun Juuson tapasin

Ringeten isä ja visionääri Juhani ”Juuso” Wahlsten täyttää tänään 80 vuotta. Tapasin tämän miehen ensimmäistä kertaa keväällä 2010 kun aloitin työt Ringetteliiton toiminnanjohtajana. Jo ensimmäisestä tapaamisesta lähtien oli selvää, että tällä miehellä on sydän paikallaan kun puhutaan naisurheilusta. Historia kertoo että tammikuussa 1979 Juuso toi ensimmäiset renkaat Aurajoen yhteiskoulun kentälle ja ensimmäistä peliä pelattiin jo maaliskuussa.

Juuso 2010

Juuso 2010 Ringeten MM-kisoissa, Tampereella (Kuva: Jouni Valkeeniemi, Pakkalan Mediatalo)

Juuso on ollut aina toiminnan mies. Olen käynyt hänen kanssaan lukuisia keskusteluja ringeten ideologiasta sekä siitä kuinka jääpelien tulisi tehdä yhteistyötä. Jos kaikki vetävät omaan suuntaansa niin lajit eivät kehity samalla tavalla. Hänen mukaansa voimme aina oppia uutta toisiltamme eikä pyörää kannata keksiä uudestaan.

Juuson sydän sykki naisurheilulle ja erityisesti ringetelle, mutta hän oli myös uranuurtaja jääkiekossa, jossa hänellä riittää meriittejä sekä pelaajana, valmentajana että lajin kehittäjänä että tukijana.

Ensimmäinen puhelumme alkoi suurin piirtein näin.

”Olen Juuso ja haluan onnitella sinua liiton toiminnanjohtajan pestistä. Minulla olisi sinulle paljon asioita, jotka liittyvät ringeten kehittämistyöhön ja toivon että voisimme tavata mahdollisimman pian. Ringetellä on paljon mahdollisuuksia, mutta nyt pitää tehdä asioita uudella tavalla ja näkyvämmin. Ennen kaikkea tulee lisätä jääkiekon kanssa tehtävää yhteistyötä, jotta jääpelit vahvistuvat entisestään. Lisäksi olen huolissani lasten liikkumisesta ja harjoitusten sisällöistä. Näihinkin asioihin minulla on paljon hyviä ideoita.”

Tämä puhelu oli tärkeä, sillä seitsemän vuoden ajan yritin polkea eteenpäin ringeten ilosanomaa ja rakentaa yhteistyötä eri jäälajien kanssa.

Kun puhelimessa näkyi että Juuso soittaa, niin piti varautua vähintään kahden tunnin puheluun. Juusolla on paljon hyviä oppeja ja neuvoja meille kaikille, joita kannattaa kuunnella.

The Hockey Coaching ABC -teos keräsi yhteen Juuson elämäntyön. Tämän opuksen keskeisin asioi oli jäänkäyttö. Jo liikunnanopettajana Juuson visio oli että ei jonoja vaan kaikki liikkuvat. Kirja on täynnä erilaisia harjoitteita, miten voidaan hyödyntää jäätä ja nämä harjoitteet sopiva monipuolisesti eri palloilulajeihin. Juuso myös muistutti siitä että monipuolinen harjoittelu eri pelivälineiden kanssa kehittää taitoja. Lasten ja nuorten tulisi harrastaa monipuolisesti, eikä keskittyä vain yhteen lajiin. Tällä saralla meillä on vielä paljon opittavaa.

Keväällä 2017 kun lopetin työni toiminnanjohtajana, olen pyrkinyt viemään Juuson oppeja eteenpäin seuratoiminnassa. Lajien välinen yhteistyö, lasten ja nuorten liikunnan lisääminen ovat prioriteettejä. Liikkumattomuudesta on tulossa kansanterveydellinen ongelma ja tälle on saatava muutos.

Tänään Juusoa juhlitaan kotikaupungissa Turussa TPS:n pelin yhteydessä.

Kiitos Juuso saamastani opista sekä lämpimät onnittelut juhlapäivänäsi.

Kaukasten Juhlatalon itsenäisyysjuhla 6.12.

Kaukasten Juhlatalolla pidettiin Hyvinkään kaupungin toinen virallinen itsenäisyysjuhla, jossa olin tuomassa Hyvinkään kaupungin tervehdystä. Juhla oli lämminhenkinen ja juhlijoita oli paljon liikkeellä, sillä juhlimmehan sekä 100-vuotiasta Suomea että Hyvinkäätä. Hyvinkään Työväen Mieskuoro Taru Paasion johdolla, esittivät mm. Sibeluksen Finlandia Hymnin, joka herkisti viimeisenkin paikalla olevan kuulijan. Uudenkylän koulun oppilaat esittivät näytelmän Suomen kansallispuusta koivusta ja näytelmäkerho kertoi vaimon haku reissusta paikalliselle isännälle. Lämmin kiitos Kaukasten asukasyhdistykselle ja puuhanaiselle Tiina Lesoselle.

061217_perhe

***

Puheeni juhlassa

Arvoisat kuulijat,

Mitä on olla suomalainen satavuotiaassa Suomessa? Mistä meidät tunnistaa, mistä olemme ylpeitä – ja mihin olemme menossa?

Itsenäisyyspäivän juhlaa on perinteisesti vietetty juhlavassa, hartaassa ja arvokkaassa tunnelmassa, toisin kuin esimerkiksi Amerikassa, jossa tunnelma on hyvinkin riehakas.

Ajat kuitenkin muuttuvat ja tavat sen mukana. Me olemme nyt kokoontuneet tänne perinteiseen itsenäisyyspäiväjuhlaan ja moni meistä sytyttää illalla sinivalkoiset kynttilät ja seuraa Linnan juhlia.

Minulla oli kunnia osallistua Linnan juhliin vuosi sitten, kun Suomi oli voittanut viidennen peräkkäisen ringetten maailmanmestaruutensa kotikisoissa Helsingissä. Kutsu tuli täytenä yllätyksenä, sillä yleensä kutsuttuja ovat päävalmentaja ja kapteeni. Äitini itki vuolaasti puhelimessa, kun kerroin saaneeni kutsun. n eteen.

Viime lauantaina Suomi sai kuudennen perättäisen maailmanmestaruutensa Kanadassa ja mukana oli kolme hyvinkääläistä pelaajaa: Pauliina Auvinen, Elina Tahvanainen ja Mira Sydänmaa. Antakaamme heille raikuvat aplodit upeasta menestyksestä!!!

Suomen itsenäisyyden juhlavuoden teema on Yhdessä. U seat ikoniset paikat maailmalla kunnioittavat sata vuotta täyttävää Suomea itsenäisyyspäivän tienoilla. Rooman Colosseum ja Niagaran putoukset Kanadassa valaistaan sinivalkoiseksi, kuten myös Globen-areena Tukholmassa, Belémin torni Portugalissa ja Maputon historiallinen Fortaleza-museolinnake Mosambikissa.

Olkaamme ylpeitä siitä, että saamme olla itsenäisiä. Kaikissa maissa itsenäisyys ei ole itsestäänselvyys. Kysyin meidän italialaiselta vaihto-oppilaaltamme, että milloin te juhlitte itsenäisyyttä. Hän vastasi, että kesäkuun toinen, mutta meillä

ei varsinaisesti ole mitään juhlia, koska Italian itsenäistymisen historia on ollut niin monivaiheinen.

Vuodesta 1927 lähtien Itsenäisyyden liitto on kehottanut kansalaisia sytyttämään sinivalkoiset kynttilät Suomen itsenäisyyden kunniaksi itsenäisyyspäivän iltana kello 18.

Kun Suomi oli vielä osa Ruotsin kuningaskuntaa, kynttilöitä poltettiin kuningasperheen kunniaksi ja Venäjän vallan aikana keisariperheen merkkipäivien kunniaksi. Jääkäriliikkeen aikana kaksi kynttilää ikkunalaudalla viestitti, että talo on turvallinen majapaikka jääkäreille. Tänään me sytytämme kynttilät 100-vuotiaalle Suomelle ja kunnioituksena niille, jotka ovat tehneet tämän mahdolliseksi. Lämmöllä muistamme sotiemme sankareita, sotaveteraaneja, lottia ja rintamalla kaatuneita. Myös edesmenneet sotaveteraani ukkini Taisto ja sotaveteraani pappani Emil suorittivat omat taistelunsa maamme itsenäisyytemme eteen.

Lopuksi haluan ottaa esille meidän yhteisen valoisan tulevaisuutemme. Hyvinkää kehittyy ja voi hyvin. Tämän vuoden aikana olemme olleet esillä niin urheilun, kulttuurin kuin kehittyvän yritystoiminnankin kautta. Täällä on kohtuullisen turvallista ja päätöksentekomme on läpinäkyvää ja tasa-arvoista. Yksittäisen ihmisen vaikutusmahdollisuudet alueella tapahtuviin asioihin ovat suuret, koska meillä arvostetaan yhteisöllisyyttä ja yhdessä tekemistä. Yhteisöllisyydestä hyötyvät kaikki: ihmiset saavat mielekästä tekemistä ja oppivat tuntemaan toisiaan, turvallisuuden tunne kasvaa ja yhdessä tekemisen ilo lisääntyy. Niin kuin tälläkin kyläyhteisöllä tänään.

Hyvät kuulijat, olkaamme ylpeitä suomalaisuudestamme. Tänään juhlistan tasavaltamme 100-vuotista syntymäpäivää yhdessä teidän, vanhempieni ja perheeni kanssa. Kuuden jälkeen sytytämme kaksi kynttilää ikkunalaudalle, katsomme Linnan juhlia ja kommentoimme kilvan sohvalta juhla-asuja. Kiitos järjestävälle taholle sekä teille osallistujille.

Haluan toivottaa Teille kaikille hyvää itsenäisyyspäivää!

 

Lämmin kiitos minua tukeneille

Viimeiset viikot ovat olleet vuosikokouksien aikaa sekä valmistautumista Suomi 100 Itsenäisyyspäivään. Olen kokenut hienoja hetkiä yhdessä ihanien Kokoomusnaisten kanssa sekä Oulun edustajakokouksessa sekä Uudenmaan Kokoomusnaisten syyskokouksessa. Lämmin kiitos teille kaikille siitä että olen päässyt edustamaan teitä ihanat naiset Kokoomuksen Naisten Liiton hallitukseen sekä jatkamaan Uudenmaan Kokoomusnaisten puheenjohtajana seuraavan kauden.

Marianne Sipilä, Salla Mäkelä, Sofia Vikman, Sari Vilen

Urheilutoiminnassa mukana ollessani luotin yhdessä tekemisen voimaan, avoimuuteen sekä hyvään hallintotapaan. Haluan että nämä asiat toteutuvat myös niin kuntapolitiikassa kuin valtakunnankin tasolla.

Salla ja Sari

Naisten Liiton ensi vuoden toimintasuunnitelmassa on paljon hyviä asioita, sillä siinä korostetaan alueellista yhteistyötä sekä valtakunnallista yhdessä tekemistä. Lisäksi jatkamme vaikutustyötä perheasioiden ja työelämän tasa-arvon saavuttamiseksi. Tuomme omalla toiminnallamme esille naisten vahvuuksia monipuolisesti eri aloilla. Tarvitsemme erilaisia kumppanuuksia erilaisten naisjärjestöjen ja yhdistysten kanssa sekä vahvaa yhteistyötä myös muiden puolueiden kanssa.

Toiveena onkin että voimme syventää yhteistyötä sekä Uudenmaan sisällä ja että Helsingin Piirin kanssa.

Ehdolla Kokoomuksen Naisten Liiton liittohallitukseen

Olen 43-vuotias teinitytön äiti ja urheiluhullun vaimo ja asun Hyvinkäällä. Olen lähtöisin Porista ja olen ylpeä juuristani – minussa sykkii yhä Patasydän ja luonteeseeni kuuluu porilainen päättäväisyys ja periksiantamattomuus.

Minulla on vahva yhdistys- ja seuratoiminnan kokemus liikunta, myynti ja markkinointi sektoreilta. Luotan yhdessä tekemiseen ja laajojen verkostojen voimaan.

Olen Uudenmaan Kokoomusnaisten ja Keski-Uudenmaan Kokoomusnaisten puheenjohtaja sekä jäsenenä Hyvinkään kulttuuri ja hyvinvointilautakunnassa. Muita luottamustoimiani ovat Etelä-Suomen Myynnin- ja Markkinoinnin Ammattilaisten puheenjohtajuus, Hyvinkää Ringeten varapuheenjohtajuus sekä toimin Kytäjä Golfin hallituksen jäsenenä vastaten junioritoiminnasta.

Viimeiset seitsemän vuotta työskentelin Suomen Kaukalopallo- ja Ringetteliiton toiminnanjohtajana ja tänä vuonna siirryin Almaan Mediuutisten tapahtumayksikköön toteuttamaan sosiaali- ja terveydenhuollon tapahtumia.

Haluan Kokoomusnaisista vahvasti johdetun järjestön, jossa hyvä hallintotapa, avoin viestintä ja säännöllinen yhdessä tekeminen nousevat vahvuuksiksi. Taustoistani johtuen kannustan kaikkia liikkumaan, sillä liikkumattomuudesta on tulossa yksi suurista kansanterveydellisistä ongelmista.

 

sallamakela.net

twitter @makelasalla

facebook @salla.makela

instagram @sallamakela

LinkedIN sallamäkelä

Kiitos äänestäjille ja tukijoukoille

Kampanja on ohi ja nyt on tulosten arvioinnin paikka. Ensikertalainen jäi vielä varalle, mutta ei anneta sen lannistaa. Tekemistä on riittänyt tähänkin asti liikunnan olosuhteiden parissa, vaikka en ole vielä yhdessäkään lautakunnassa istunut. Toiset kutsuvat minua elämänmyönteiseksi duraceliksi, jolta energia ei lopu. Katsotaan aukeaako ovet lautakuntiin ja sitten laitetaan taas homma täysille.

Kiitos tukijoukoille ja äänestäjille. Duracelihan ei tähän hyydy, vaan neljän vuoden päästä on uudet vaalit. Sitä ennen moni asia muuttuu Hyvinkäälläkin, enkä aio kehitystä seurata sivusta vaan olla aktiivisesti mukana.

HyPon naiset pääsi tänään finaaliin ja voimistelun suurtapahtuma Hyvinkää Cup on myös pääsiäisen jälkeen.  Huhtikuussa kohtaamme siis Martinhallissa ja kannustamme paikalliset urheilijat mestaruuteen!

Suomi on työryhmien ja yhdistysten luvattu maa

Viime päivinä on keskusteltu siitä minkä verran kenenkin kuuluisi saada palkkaa tekemästään työstä. Erityisesti on otettu kantaa julkishallinnon ja yhdistysten palkkoihin. Samalla on nostettu huomioita siitä kuinka paljonko pienen yhdistyksen johtajalla tai kunnanjohtajalla on vähemmän vastuuta kuin isomman. Monesti unohdetaan se asia että että isommassa organisaatiossa on enemmän toimihenkilöitä ja johtajan ei tarvitse välttämättä olla moniosaaja. Sitä vastoin pienessä organisaatiossa, jossa on alle viisi henkilöä töissä johtajan tulee hoitaa edunvalvonta, edustustehtävät, vastata talous- ja henkilöstöhallinnosta sekä myynti- ja markkinointitehtävistä. Olet sitten töissä missä tahansa organisaatiossa johtajana niin sinulla ei ole työaikaa vaan olet tavoitettavissa 24/7. Loppujen lopuksi johtajan selkänahasta ne puuttuvat eurot kaivetaan tai tarvittaessa johtaja laitetaan vaihtoon jos tulosta ei synny.

Johtajan tehtävänä on vastata siitä, miten yhdistysten päätöksiä tehdään ja miten niistä tiedotetaan. Jokaisessa yhdistyksessä tulisi olla toimintalinja, jossa kuvataan yhdistyksen päätöksentekoprosessi sekä ohjeistuksen yhdistyksen toiminnalle niin taloushallinnon kuin viestinnänkin osalta. Hyvän hallintotavan mukaista on että yhdistyksen viralliset  dokumentit tulisi jäsenistön nähtävillä.. Lisäksi suositellaan sitä että hallituksen tekemistä päätöksistä olisi syytä laittaavähintään yhteenvetoa jäsenistölle, jos pöytäkirjaa sellaisenaan ei lähetetä. Urheiluseuroissa tämä toiminta on parantunut viime vuosina, koska liikunnan kattojärjestöt ovat ottaneet tähän kantaa Seuratoiminnan kehittämisen ja Hyvä Hallintotapa -koulutusohjelmien kautta. Entä poliittiset puolueet, ammattiyhdistykset ja niiden jäsenjärjestöt. Mielestäni näidenkin toiminnan tulisi olla avointa jäsenistölle muulloinkin kuin yhdistysten vuosikokouksen yhteydessä.

Lopuksi haluan nostaa esille yhden tärkeimmistä asioista päätöksenteossa. Kun olet jonkin yhdistyksen hallituksessa, kaupungin lautakunnassa tai muissa luottamustehtävissä, niin paneuduthan taustamateriaaliin riittävästi että olet kykenevä tekemään ratkaisuja mahdollisimman laajaan taustatietoon ja faktaan pohjautuen. Suomi on luvattujen yhdistysten, työryhmien ja lautakuntien maa ja me emme tarvitse yhtään ”viineriosastoa” enää tekemään päätöksiä puolestamme. Jos jaksoit lukea näin pitkälle niin nyt tiedät syyn miksi päätin lähteä kuntavaaliehdokkaaksi. Itse lupaan perehtyä ja selvittää kaiken mahdollisen taustamateriaalian ja kuunnella ihmisiä ennen kuin teen päätöksiä.

Innosta ja innostu

Viikonloppuna yritysjohtaja Petteri Kilpinen oli puhumassa Kaukalopallo- ja Ringetteliiton  jäsenseuroille yhteisöllisyydestä ja innostavasta ilmapiiristä. Petteri on viiden pojan isä ja viikossa on parhaimmillaan 32 lähtöä treeneihin lasten kanssa. Hän ei koe tätä rasitteena vaan automatka on lasten kanssa yhdessä vietettyä aikaa, jolloin vaihdetaan päivän kuulumisia.

Urheilu on menettänyt ääntään viime vuosina. Yksi syy on siinä että toimintaa on jatkettu samalla intensiteetillä, eikä huomioitu riittävää kehitystä. Olemme tulossa erinomaisuudesta kohti hyvää tasoa. Toinen syy on se että miten me itse puhumme urheilusta. Teemme vapaaehtoistyötämme intohimolla ja rakkaudella, mutta samaan hengenvetoon syytämme ympäristöämme siitä miten huonosti meillä menee. Käytännössä me sahaamme omaa jalkaamme, eikä kasvu ja kehitys ole mahdollista. Kolmas asia johon me sorrumme usein on että kyllä se JOKU muu ottaa tämän vastuulleen. Tähän on vain yksi hyvä lääke: Tee se itse! Ylpeydellä, Innolla ja Intohimolla! Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä että yhden ihmisen pitäisi kantaa koko kuorma, vaan jakaa tehtävisä jokiasen osaamistason ja halun mukaisesti. Neljäntenä huomiona on se, että me käytämme vain osan meidän kyvyistämme. Potentiaalia olisi neljä kertaa enemmän jos me vain haluaisimme tarttua siihen.

Itse olen elänyt aikakautta, jolloin vapaaehtoistyö ja kansalaistoiminta oli arvo ja itsestäänselvyys. Vanhemmillani oli luontaista osalllistua seuratoimintaan. Kokoonnuimme säännöllisesti eri seuraihmisten luona viettämässä vapaa-aikaa ja suurin osa omista ystävistäni tulivat myös urheiluseuran sisältä. Meidän Porin Tarmon Taitoluistelijoilla oli oma kulttuuri ja me elimme ja hengitimme sitä yhdessä. Vaikka jäällä me luistelijat kilpailimme toisiamme vastaan niin vapaa-ajalla niin me luistelijat kuin vanhemmat teimme talkootöitä yhdessä seuran eteen.

Ikuiset riitelyt seurojen sisällä heijastuvat lapsiin ja nuoriin. Seuroissa tulisi ottaa kantaa enemmän prosesseihin eikä kohdistaa asioita ihmisiin. Kilpinen korosti omassa esityksessään myös sitä että palaute tulee antaa heti ja sen tulisi olla jotain muuta kuin yltiö postiviista tai negatiivista. Kukaan ei kehity siitä että sanoo hyvä tai huono. Jäsennelty palaute antaa eniten ja sen perusteella pystyy kehittämään omaa toimintaansa.

Vaikka seuratyö perustuukin lähes 100 % vapaaehtoitoimintaan niin vastuussa olevilta luottamushenkilöiltä odotetaan vastuiden mukaista toimintaa. Suunniteltu ja johdonmukainen toiminta auttaa kasvamaan ja kehittymään. Muista positiivinen  lopetus kaikissa tilanteissa. Näin asiat eivät jää kolkuttamaan takaraivoon kun suljet hallin oven lähteäksesi kotiin.

#tehtävänanto #vastuunotto #palautteenanto #ylpeys #intohimo #innokkuus #yhteisöllisyys #vapaaehtoisuus

Kiitos @PetteriKilpinen kun annoit minulle voimaa tähänkin viikkoon!