Elinkeinoelämä tarvitsee tapahtumia

Kevään rajoitukset syöksivät tapahtuma- ja kulttuurikentän syvään ahdinkoon ja monelle tapahtumajärjestäjällä liiketoiminta on pysähtynyt täysin. Tukikanavat eivät ole valitettavista toimineet riittävästi tai ollenkaan tapahtuma- ja kulttuurikentässä. Yhteiskunnallamme ei ole riittävää ymmärrystä tämän toimialan merkittävyydestä elinkeinorakenteessamme. 

Kesäkuussa 2020 perustettiin Tapahtumateollisuus ry, jonka puheenjohtajana toimii tapahtuma- ja kulttuurielämän asiantuntija ja Lahden kaupunginjohtaja Pekka Timonen. Yhdistyksen tavoitteena on toimia tapahtumajärjestäjien, alan palveluntuottajien ja asiantuntijoiden äänitorvena, joka työllistää parhaimmillaan yli 300 000 ihmistä. Tapahtumasektori tulee elvyttää mahdollisimman pikaisesti, sillä merkittävät kaupat tehdään edelleen kasvokkain ja erilaisia tapahtumien hyödyntäen. 

Tapahtumajärjestäminen on ollut aina hyvin säädeltyä ja meillä on monta ammattinsa osaavaa järjestäjää, jotka nykytilanteessa pystyvät toteuttamaan turvallisia ja kaupallisesti tuottavia tapahtumia sekä järjestäjälle että asiakkaille. Tapahtuma-ammattilaiset ovat olleet aktiivisia viranomaisia ja päättäjiä kohtaan, kun tapahtumarajoituksille tehdään uusia toimenpiteitä rajoitusten suhteen. Tapahtumissa on kielletty jakamasta mitään, mutta ravintoloissa voimme edelleen käyttää samoja ottimia. Miten eroaa toisistaan se että tapahtumassa jaetaan jäätelöä tai karkkeja hanskat kädessä tai jäätelökioskissa ojennetaan jäätelö asiakkaan käteen? Turvallisen tapahtuman järjestämiseen tarvitaan riittävän suuret tilat, turvavälit, kasvomaskit ja hygienia, jota ammattitaitoinen henkilökunta ohjaa ja valvoo.

Lahti on merkittävä urheilu- ja kulttuurikaupunki, jonka kerrannaisvaikutuksen ulottuvat myös matkailu- ja ravitsemustoimintaan. On todella harmi kuulla kuinka säästötoimet mahdollisesti vaikuttavat urheilu- ja kulttuurielämään Lahdessa. Tarvitsemme tapahtumia kasvattamaan suomalaista elinkeinoelämää!

Tarvitaan asiantuntijuutta ja uskallusta

Uudenmaan liiton ylin päätösvalta on maakuntavaltuustolla ja vuonna 2017 aloittaneessa valtuustossa on 80 edustajapaikkaa. Valtuuston jäsenet ovat Uudenmaan kunnanvaltuustojen edustajia, mutta jäsenenä ei voi olla varavaltuutettu. Miksi näin? Tähän kysymyksen en ole saanut mitään muuta järkevää vastausta, kuin että näin on tehty aina ennenkin. Tähän asiaan tarvitaan muutosta, koska varavaltuutetuilla on varmasti samanlaista osaamista tai kehittämistahtoa kuin valtuutetuillakin.

Erityisesti nyt kun sote-kenttä on muutoksessa niin paikat tulisi jakaa osaamisen, innokkuuden ja asiantuntijuuden mukaan. Tästä syystä jokaisen puolueen tulisi tehdä hartiavoimin töitä sen eteen, että löydetään todellisia asiantuntijoita maakuntiin. Ehdokkaiden tulisi olla henkilöitä, jotka työskentelevät sote puolen asiantuntijatehtävissä. Ehdokkaiksi ei siis haluta kansanedustajia tai nykyisiä kunnanvaltuutettuja, jotka ovat muutenkin jo ylikuormitettuja.

Ehdokkaiksi haluavien tulisi enemmän kuunnella, keskustella, observoida ja lukea sote-aineistoja, jotta he pääsisivät sisällä myös sote-alan kliinisten työntekijöiden arkeen. Pelkkä hallinnollinen osaaminen ei riitä kehittämään maakunta-asioita. Maakunnissa tulisi olla sekä kliinisen työn, tietojärjestelmien että hallinnollisen työn osaajia, jotta saataisiin mahdollisimman laaja näkökulma eri haasteisiin – ja niitähän riittää. Kunhan nyt ensimmäiseksi sosiaali- ja terveystoimi näkisivät toistensa kirjaukset sekä perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito.

Tänään 14.10. Aamupostissa oli Miia Nahkurilta tärkeä nosto sote:sta, joka käytännössä on kuihtunut TE kokonaisuuteen.  SO puolella moni asia on paljon pidemmällä kuin TE puolella, kuten esim. tiedon hallinta ja potilaan kokonaisvaltainen hoito. Tästä saimme kuulla mm. kevään ATK-päivillä johtaja Pirjo Marjamäen puheenvuorossa.

Miten sitten tästä eteenpäin kohti maakuntavaaleja? Jokaisen sote-alan asiantuntijan olisi hyvä pohtia kenet haluaisi näistä asioista päättävän? Jokainen kuntalainenkin voi tehdä rekrytointia tällä saralla, sillä jokainen puolue tarvitsee hyviä ehdokkaita.

Tavoitteena urheilukaupunki

Oletteko koskaan miettineet mistä syystä Hyvinkäätä ei kutsuta urheilukaupungiksi? Meillä naiset pelaavat koripallon pääsarjaa ja ringetessä ykkössarjaa. Lisäksi joukkuevoimistelijamme ovat edustaneet Suomea arvokisoissa. Pesäpallossa miehet pelaavat pääsarjaa ja naiset ykkössarjaa. Kaupungistamme löytyy olympiamitalisti lumilautailussa, maajoukkue-edustajia koripallosta sekä maailmanmestareita ringetestä. Tälle listalle mahtuisi vielä monia muitakin menestyneitä urheilijoita.

Millaista menestystä se vaatisi, että meillä olisi kaupunkilaiset juhlistamassa urheilijoitamme? Itse olen kotoisin Porista, joka elää ja hengittää Liigassa pelaavaa Ässät jääkiekkojoukkuetta. Hyvinkään historian yksi tunnetuimmista seuroista on varmasti ollut Tahko. Olen aivan varma, että kun historiaa katsoo taaksepäin niin hyvinkääläiset ovat lähteneet pesäpallokentälle viettämään yhteistä aikaa perheen ja ystävien kanssa.

Suomalaisia pidetään urheilukansana, mutta mihin me hyvinkääläiset olemme tämän kadottaneet. Nyt kun sote siirtyy maakuntiin, niin kaupungeilla on enemmän aikaa kasvattaa ja vahvistaa kunnan elinvoimaisuutta, hyvinvointia, opetuksen tasoa sekä kaupunkipolitiikkaa. Tämä on myös urheilukulttuurin hetki kehittyä, jos me niin haluamme.

Urheilutapahtumat kokoavat perheitä ja ystäviä, jossa kasvattaa koko kaupungin yhteisöllisyyttä. Monessa perheessä keskitytään niihin omiin urheilulajeihin ja unohdetaan että tuttavan tai ystävän kannustaminen on myös tärkeää. Tyttäreni harrastaa cheerleadingia ja golfia, ja näiden lisäksi olen patistellut häntä välillä seuraamaan koulukaveriensa kilpailuja eri urheilulajeissa. Lisäksi käymme katsomassa koripalloa, pesäpalloa, joukkuevoimistelua ja ringetteä. Jokaisessa tapahtumassa on oma tunnelmansa ja yleisönsä. Jotta meistä tulisi todellinen urheilukaupunki niin urheilu tarvitsee teitä hyvät hyvinkääläiset katsomoihin kannustamaan omianne.

Urheilukulttuurin kehittyminen tapahtumien ja menestyvien urheilijoiden avulla kasvattaa kunnan elinvoimaisuutta ja tunnettuutta. Sveitsin alueen uudistuminen tulee tukemaan vahvasti kunnan elinvoimaisuutta, kun saamme majoituskapasiteetin takaisin sille tasolle, että Hyvinkäällä voi järjestää taas valtakunnallisia urheilutapahtumia.

Harrastustakuun tavoitteena on löytää lapsille ja nuorille yksi harrastus, jossa he pääsevät osaksi liikunta tai kulttuuriyhteisöön. Samalla tämä tulee ehkäisemään nuorten syrjäytymistä. Lähivuosien tavoitteena on tuoda tämä myös ikääntyville, jotta meillä olisi enemmän terveitä ja vähemmän yksinäisiä ikääntyviä ihmisiä. Tästä saisi rakennettua hyvän kannustinjärjestelmän kunnille – enemmän terveitä ja maakunnilta lisää rahoitusta hyvinvointiin.

Urheilu rakentaa yhteisöllisyyttä niin katsomossa kuin kentilläkin eikä jätä ketään yksin.

Lomautuksia, säästöjä, talouskuria

Yritykset ja yhdistykset ovat laatineet viime kuukausien ajan vuoden 2017 talousarviota. Lisää rahaa kassaan pienemmällä porukalla, vähemmällä markkinoinnilla ja etätoiminnoilla.  Yritykset lomauttavat itsensä hengiltä ja asiakkaat äänestävät jaloillaan. Parhammillaan 3 kk lomautus voi aiheuttaa sen että yksittäinen työntekijä lomineen ja ylitöineen on käytännössä poissa jopa 5 kk. Tällaisilla toimenpiteillä ei synny lisää kauppaa tai asiakaspalvelu parane.

Olemme oravanpyörässä josta ei tahdo olla ulospääsyä. Olemme totuttaneet asiakkaat hyvään ja syöttäneet lusikalla puuroa suuhun. Ei ole enää ilmaisia lounaita tai ylimääräisiä tukieuroja. Jokaisen sijoitetun euron tulee tuottaa tulosta joko euroina tai tekemisen kautta tuotettuna hyötynä.