Kaikki kirjoittajan admin artikkelit

Myöhään ulkona

On ollut mielenkiintoista käydä keskustelua aiheesta myöhään ulkona, sillä toisille klo 20.00 on myöhään kun taas toisille se tarkoittaa klo 24.00. Mihin aikaan teini-ikäisen pitäisi sitten olla kotona arki-iltoina tai viikonloppuisin?

Etelä-Euroopassa perhe ruokailee klo 21.00,  kun meillä taas päivällinen on jo klo 17.00. 20 vuotta sitten koirat ulkoilutettiin puoli yhdeksän uutisten jälkeen kun nyt se on valunut kymmenen uutisten jälkeen. Osalla nuorista harjoitukset päättyvät arki-iltoina klo 21.00, jolloin perhe ruokailee vasta tämän jälkeen. Nämä aikataulut ovat hyvin yksilöllisiä ja perustuvat perheiden sisäisiin aikatauluihin.

Oleellista on se että jokainen nuori jaksaa käydä koulussa, harrastuksissa ja viettää aikaa kavereiden kanssa. Mikä on riittävä yöni on jälleen kerran yksilöllinen. Jos äiti tai isä on väsynyt niin se ei tarkoita sitä että lapsi on myös väsynyt. Tässäkin asiassa nuori joutuu aikatauluttamaan omaa päivärytmiään jo hyvin aikaisessa vaiheessa. Sunnuntain Aamupostissa muutama nuori kirjoitti siitä että koulua kannattaa käydä elämää ja tulevaisuutta varten ja vähentää keskustassa notkumista.

Meillä myöhään on monesti perustunut siihen kun tulee pimeä ja kaupat menevät kiinni. Nyt kauppakeskuksien tai markettien myöhempi aukioloaika on edesauttanut sen että Hyvinkään Prisman aulassa tai parkkihallissa voidaan hengailla klo 23.00 asti. Onko tämä sitten tarkoituksenmukaista? Ei minun mielestäni. Paljon parempi olisi että meillä olisi paikkoja K-12 ja K-16, jossa nuoret oppisivat etelä-euroopplaisen tavan viettää yhdessäoloa tanssien.

20 vuotta sitten oli K-16 discoja, joihin nuoret kokoontuivat perjantaisin ja lauantaisin. Missä ne nyt ovat? Pelkkä nuorisotila ei palvele tätä tarkoitusta, koska nuorisomme haluavat tanssia ja viettää aikaa samalla tavalla ystäviensä kanssa kuin me aikuiset. Kun nuoret oppisivat mahdollisimman aikaisin sen kulttuurin että ilman alkoholiakin voi olla hauskaa niin se auttaisin rakentamaan parempaa suomalaista yhteiskuntaa ja samalla parini meidän maineemme ulkomailla.

Hyvinkäältä varmasti löytyisi K-16 paikka, jos me vanhemmat ja yrittäjät tätä haluamme.

 

 

Harrastustakuu

Harrastustakuun suunnittelu yhdessä opetustoimen ja kolmannen sektorin kanssa on tärkeää, jotta jokaisella lapsella on yhdenvertainen mahdollisuus harrastamiseen. Liikkumattomuus lapsuudessa ennustaa liikkumatonta elintapaa aikuisena ja sairaspoissaolojen lisääntymistä. Lisäksi liikunnan, kulttuurin tai kädentaitojen harrastaminen ehkäisee tunnetusti lasten ja nuorten syrjäytymistä.

Hallituksen kärkihankkeissa on huomioitu lasten liikunta ja tavoitteena lisätä tunti lisää liikettä koulupäivään. Määrä sinällään ei riitä vielä mihinkään, sillä lasten luontainen liikkuminen, kuten pyöräily ja kävely ovat vähentyneet merkittävästi. Tämän huomaa erityisesti talvisaikaan, kun koulujen pihoilla käy autoralli tai bussipysäkit ovat täynnä. Martista on Tapainlinnan kouluun pari kilometriä, mutta tätäkin matkaa taitetaan bussilla.

Harrastamiseen ja liikkumiseen käytettäviä kerhotoiminnan määrärahoja on vähennetty lähes 4,5 milj. sitten vuodesta 2015. Samaan aikaan kerhotoiminnan maksujen enimmäismääriä on korotettu. Vaikkakin akuutti taloustilanne on haasteellinen, niin kuntapäättäjien tulisi huomioida tämä toiminta ennaltaehkäisevänä ja tulevaisuutta turvaavana panostuksena. Miltä näyttävät tulevaisuuden teräsmummot –ja –vaarit jos liikkumisen vähentymisen trendi jatkuu samanlaisena.

Lapselle tärkeitä toimintaympäristöjä ovat koti, varhaiskasvatus ja koulu. Kunnan tulee huolehtia, että lähiliikuntapaikat ovat hyvien pyöräteiden ja julkisen liikenteen läheisyydessä. Keskeistä on myös selvittää mitkä ovat harrastustilojen käyttöasteet niin liikunnalle, kulttuurille kuin kädentaidoillekin, jotta käyttöasteet olisivat mahdollisimman korkeat. Tässäkin korostuu opetustoimen ja kolmannen sektorin välinen saumaton yhteistyö.

Jyväskylässä on käytössä nettipalvelu Liikuntalaturi, jossa on mukana 11 yhdistystä, jotka tarjoavat 13-19 –vuotiaille maksutonta liikuntaa. Löytyisikö tästä malli meille Hyvinkäälle, toteuttaa lapsille ja nuorilla harrastustoimintaa yhteistyössä opetustoimen, sosiaalitoimen sekä kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen kanssa.

Liikkuva koulu –toiminnassa on mukana 15 peruskoulua. Koulut ovat jättäneet omia ”lupauksia” liikkuvakoulu.fi sivustolle, mutta harmikseni huomasin, että monessa koulussa on käytetty termiä ”pyritään”. Tällaisella ”lupauksella” ei kyllä tavoitteita saavuteta. Sivuston mukaan Pohjoispuiston koulussa järjestetään välituntisin turnauksia ja liikuntahaastekisoja. Hyvinkäänkylän koulussa välitunteja on pidennetty, oppitunneilla käytetään monipuolisia työskentelytapoja sekä hellä on käytössä ”välituntivälinekioski”. Tämä on hyvä alku mutta lisää liikettä –kaivataan edelleen.

Itse muistan vaihto-oppilasvuodeltani sen, että pidimme talvitreenit lukion käytävillä. Koulussa oli oma kuntosali ja nopeutta treenasimme koulun portaikossa ja käytävillä. Aina olosuhteet eivät olleet parhaat mahdolliset, mutta koulu pärjäsi hyvin mm. yleisurheilussa. Olen aivan varma, että opetustoimen kanssa tehtävää yhteistyötä pystytään lisäämään ja harrastustiloja löytyy, jos halua löytyy.

Isin tyttö

Vietin lapsuuteni Porissa ja elämäni pyöri pääosin urheilun parissa. Isi oli pikaluistelija ja itse harrastin taitoluistelua. Äiti piti huolta siitä että meillä oli ruokaa ja puhtaita vaatteita, sillä isi osasi keittää hyvää teevettä. Äidille soitettiin silloin kun oli hätä, mutta isin kanssa juostiin Vanhankartanon lenkkiä, hiihdettiin Susisuon majalle, pyöräiltiin Yyteriin ja rullaluisteltiin Vähäraumalla.

Isin kanssa elämä on ollut huoletonta, eikä tätä vaatimatonta nallekarhua saa hevillä suuttumaan. Vilkkaalle tytölle sattui ja tapahtui aina kaikenlaista, mutta isi totesi että pärjää elämässä kun kokeilee rajojaan. Isi on ollut aina vahva yhdistystoimija. Hän on ollut mukana Porin Tarmossa ja Tarpojissa. Monilajiseura Porin Tarmo onkin minun kasvattajaseurani ja olen saanut sieltä hyvät eväät yhdistys- ja järjestötoimintaan. Porin tarmossa toiminut Ukki Vuolas oli yksi niistä vaikuttajista, joita arvostin nuoruudessani. Jotenkin hän muistutti omaa ukkiani, joka oli poliisi ja Ratsulan mannekiini. Melkoinen yhdistelmä tämäkin, mutta karismaa riitti niin paljon että tämäkin onnistui.

Isi toimi pitkään Porin Tarmossa erilaisissa kuntourheilujaoston tehtävissä ja taisi olla muissakin jaostoissa vuosien varrella. Vuosittainen Pori-Rauma haastepyöräily oli tärkeä asia isille. Hän kävi viikoittain katsomassa että vihot olivat paikoillaan, että varmasti voittaisimme Rauman. Kynät olivat kuulemma aina viety ja niitä piti olla reilusti mukana kun lähti tarkistuskierrokselle. Tietenkään hän ei tehnyt näitä tarkistuskierroksia autolla vaan pyörällä että kunto kasvaisi.

Isillä oli iso palkintokaappi, jota ihailin lapsuudessani. Palkintoja oli tullut sekä pikaluistelusta että kuntourheilutapahtumista. Pori-Rauma juoksu oli tärkeä ja siinä oltiin joka vuosi. Jälleen kerran raumalaiset oli ehdottomasti pakko voittaa joka vuosi.

Kolme koota: Kannusta, kuljeta ja kustanna oli tapa jolla perheeni oli mukana harrastustoiminnassa. Isi ei ole koskaan puuttunut valmennukseen, mutta silloin tällöin hän joutui ”potkimaan persuksille”, että urheilusuoritukset olisivat olleet vähän parempia.

Isin rauhallisuus on ollut hyve, jota olen aina toivonut itselleni. Hän harkitsee ja puntaroi tarkkaan ennen kuin tekee seuraavan liikkeen.

Isäinpäivää emme ole viettäneet vuosiin yhdessä, koska hän on syksyt ja keväät Espanjassa. Kiitos isille näistä vuosista ja toivottavasti niitä on vielä monta edessä!

Suomi on työryhmien ja yhdistysten luvattu maa

Viime päivinä on keskusteltu siitä minkä verran kenenkin kuuluisi saada palkkaa tekemästään työstä. Erityisesti on otettu kantaa julkishallinnon ja yhdistysten palkkoihin. Samalla on nostettu huomioita siitä kuinka paljonko pienen yhdistyksen johtajalla tai kunnanjohtajalla on vähemmän vastuuta kuin isomman. Monesti unohdetaan se asia että että isommassa organisaatiossa on enemmän toimihenkilöitä ja johtajan ei tarvitse välttämättä olla moniosaaja. Sitä vastoin pienessä organisaatiossa, jossa on alle viisi henkilöä töissä johtajan tulee hoitaa edunvalvonta, edustustehtävät, vastata talous- ja henkilöstöhallinnosta sekä myynti- ja markkinointitehtävistä. Olet sitten töissä missä tahansa organisaatiossa johtajana niin sinulla ei ole työaikaa vaan olet tavoitettavissa 24/7. Loppujen lopuksi johtajan selkänahasta ne puuttuvat eurot kaivetaan tai tarvittaessa johtaja laitetaan vaihtoon jos tulosta ei synny.

Johtajan tehtävänä on vastata siitä, miten yhdistysten päätöksiä tehdään ja miten niistä tiedotetaan. Jokaisessa yhdistyksessä tulisi olla toimintalinja, jossa kuvataan yhdistyksen päätöksentekoprosessi sekä ohjeistuksen yhdistyksen toiminnalle niin taloushallinnon kuin viestinnänkin osalta. Hyvän hallintotavan mukaista on että yhdistyksen viralliset  dokumentit tulisi jäsenistön nähtävillä.. Lisäksi suositellaan sitä että hallituksen tekemistä päätöksistä olisi syytä laittaavähintään yhteenvetoa jäsenistölle, jos pöytäkirjaa sellaisenaan ei lähetetä. Urheiluseuroissa tämä toiminta on parantunut viime vuosina, koska liikunnan kattojärjestöt ovat ottaneet tähän kantaa Seuratoiminnan kehittämisen ja Hyvä Hallintotapa -koulutusohjelmien kautta. Entä poliittiset puolueet, ammattiyhdistykset ja niiden jäsenjärjestöt. Mielestäni näidenkin toiminnan tulisi olla avointa jäsenistölle muulloinkin kuin yhdistysten vuosikokouksen yhteydessä.

Lopuksi haluan nostaa esille yhden tärkeimmistä asioista päätöksenteossa. Kun olet jonkin yhdistyksen hallituksessa, kaupungin lautakunnassa tai muissa luottamustehtävissä, niin paneuduthan taustamateriaaliin riittävästi että olet kykenevä tekemään ratkaisuja mahdollisimman laajaan taustatietoon ja faktaan pohjautuen. Suomi on luvattujen yhdistysten, työryhmien ja lautakuntien maa ja me emme tarvitse yhtään ”viineriosastoa” enää tekemään päätöksiä puolestamme. Jos jaksoit lukea näin pitkälle niin nyt tiedät syyn miksi päätin lähteä kuntavaaliehdokkaaksi. Itse lupaan perehtyä ja selvittää kaiken mahdollisen taustamateriaalian ja kuunnella ihmisiä ennen kuin teen päätöksiä.

Innosta ja innostu

Viikonloppuna yritysjohtaja Petteri Kilpinen oli puhumassa Kaukalopallo- ja Ringetteliiton  jäsenseuroille yhteisöllisyydestä ja innostavasta ilmapiiristä. Petteri on viiden pojan isä ja viikossa on parhaimmillaan 32 lähtöä treeneihin lasten kanssa. Hän ei koe tätä rasitteena vaan automatka on lasten kanssa yhdessä vietettyä aikaa, jolloin vaihdetaan päivän kuulumisia.

Urheilu on menettänyt ääntään viime vuosina. Yksi syy on siinä että toimintaa on jatkettu samalla intensiteetillä, eikä huomioitu riittävää kehitystä. Olemme tulossa erinomaisuudesta kohti hyvää tasoa. Toinen syy on se että miten me itse puhumme urheilusta. Teemme vapaaehtoistyötämme intohimolla ja rakkaudella, mutta samaan hengenvetoon syytämme ympäristöämme siitä miten huonosti meillä menee. Käytännössä me sahaamme omaa jalkaamme, eikä kasvu ja kehitys ole mahdollista. Kolmas asia johon me sorrumme usein on että kyllä se JOKU muu ottaa tämän vastuulleen. Tähän on vain yksi hyvä lääke: Tee se itse! Ylpeydellä, Innolla ja Intohimolla! Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä että yhden ihmisen pitäisi kantaa koko kuorma, vaan jakaa tehtävisä jokiasen osaamistason ja halun mukaisesti. Neljäntenä huomiona on se, että me käytämme vain osan meidän kyvyistämme. Potentiaalia olisi neljä kertaa enemmän jos me vain haluaisimme tarttua siihen.

Itse olen elänyt aikakautta, jolloin vapaaehtoistyö ja kansalaistoiminta oli arvo ja itsestäänselvyys. Vanhemmillani oli luontaista osalllistua seuratoimintaan. Kokoonnuimme säännöllisesti eri seuraihmisten luona viettämässä vapaa-aikaa ja suurin osa omista ystävistäni tulivat myös urheiluseuran sisältä. Meidän Porin Tarmon Taitoluistelijoilla oli oma kulttuuri ja me elimme ja hengitimme sitä yhdessä. Vaikka jäällä me luistelijat kilpailimme toisiamme vastaan niin vapaa-ajalla niin me luistelijat kuin vanhemmat teimme talkootöitä yhdessä seuran eteen.

Ikuiset riitelyt seurojen sisällä heijastuvat lapsiin ja nuoriin. Seuroissa tulisi ottaa kantaa enemmän prosesseihin eikä kohdistaa asioita ihmisiin. Kilpinen korosti omassa esityksessään myös sitä että palaute tulee antaa heti ja sen tulisi olla jotain muuta kuin yltiö postiviista tai negatiivista. Kukaan ei kehity siitä että sanoo hyvä tai huono. Jäsennelty palaute antaa eniten ja sen perusteella pystyy kehittämään omaa toimintaansa.

Vaikka seuratyö perustuukin lähes 100 % vapaaehtoitoimintaan niin vastuussa olevilta luottamushenkilöiltä odotetaan vastuiden mukaista toimintaa. Suunniteltu ja johdonmukainen toiminta auttaa kasvamaan ja kehittymään. Muista positiivinen  lopetus kaikissa tilanteissa. Näin asiat eivät jää kolkuttamaan takaraivoon kun suljet hallin oven lähteäksesi kotiin.

#tehtävänanto #vastuunotto #palautteenanto #ylpeys #intohimo #innokkuus #yhteisöllisyys #vapaaehtoisuus

Kiitos @PetteriKilpinen kun annoit minulle voimaa tähänkin viikkoon!

Myynti- vai palveluorganisaatio

Moniko urheilujärjestö tai -seura kokee itsensä myyntiorganisaatioksi? Itse jäin pohtimaan tätä lausetta MMA:n #reilukumppani seminaarin jälkeen. Yhdistystoimintaa pidetään non-profit toimintona, jossa voittoa ei tavoitella. Tänä päivänä yhdistystoiminnan tukia leikataan tai tukea ei ainakaan tule lisää. Yhä useampi toimija joutuu kuumeisesti miettimään että mistä rahat seuraavalle vuodelle että toiminta on turvattua. Urheilujärjestöissä myyntityönä ajatellaan sponsorointina ja urheiluseuratoiminnassa varainhankintana. Todellisuudessa nämä kaksi asiaa on vain pieni osuus myyntityöstä, mutta muuta toimintaa ei koeta varsinaiseksi myyntityöksi.

Valmennus- ja koulutuspäällikkö tai seuratoiminnan kehittäjä ei koe itseään myyjänä, vaikka todellisuudessa hän yrittää saada valmentajia ja seuratoimijoita osallsitumaan koulutuksiin.  Tämä todellakin on myyntityötä!

Seura yrittää löytää uusia harrastajia olemalla erilaisissa tapahtumassa ja tapaamalla uusia ihmisiä. Aina kun avaat suusi ja alat kertomaan oman seurasi toiminnasta niin todellisuudessa teet myyntityötä.

Socialselling on tämän päivän yksi kovimpia myyntitapoja. Socialselling keskittyy prospektoituun kohderyhmään sekä avoimempaan ja osallistavampaan myyntikulttuuriin. Kun tähän liittää koneoppimisen, niin kylmäsoittojen määrää voidaan pienentää ja päästään nopeammin kiinni oikeaan kohderyhmään. Yhdistyksillä ei ole panostaa satoja euroja, mutta sosiaalisen media kanavia ja erilaisia ryhmiä kannattaa hyödyntää.

Miten urheiluseurat voisivat hyödyntää ihmisten käyttäytymisdataa liityen harrastusvalintoihin?  Työkaluja tähän on olemassa mm. @vainuio Lisäksi on tarjolla geokohdennusta, joka perustuu GPS signaaleihin.  Aina kun joku kävelee Martinhallin, jäähallin tai Pihkalan pesäpallokentän ohi niin kyseisen laji mainos pärähätisi puhelimen ruutuun.

Palatakseni päivän otsikkoon myynti- vai palveluorganisaatio. Toimivassa ja eteenpäin menevässä  yhdistyksessä tarvitsemme molempia taitoja tasapuolisesti niin työntekijä kuin luottamuspuolellekin. Lisäksi me tarvitsemme kasvot toiminnallemme, joka on aktiivinen verkossa. Aina kun tapaat uuden ihmisen linkitä hänet sosiaaliseen verkkoosi.

Me kaikki voimme oppia uutta ja osaamisen kehittäminen on tärkeää kaikessa toiminnassa. Osallistumalla seminaareihin, sosiaalisen media keskusteluihin ja olemalla utelias kehität itseäsi. Kuten Arman Alizad toi esille seminaarissa sen, että halulla, tahdolla, intohimolla ja rakkaudella saa huimia asioita aikaan.

Seminaarista jäi erityisesti kolme asiaa mieleen, jotka haluan jakaa kanssanne:

@myyntipumppu ”Less whining more action”

@lauraPaakkonen ”Et tarvitse enää paperista käyntikorttia vaan asiakkaan tulee löytää sinut SoMesta”

@armanalizad ”Mieti joka ilta mistä olet kiitollinen!”

 

Lomautuksia, säästöjä, talouskuria

Yritykset ja yhdistykset ovat laatineet viime kuukausien ajan vuoden 2017 talousarviota. Lisää rahaa kassaan pienemmällä porukalla, vähemmällä markkinoinnilla ja etätoiminnoilla.  Yritykset lomauttavat itsensä hengiltä ja asiakkaat äänestävät jaloillaan. Parhammillaan 3 kk lomautus voi aiheuttaa sen että yksittäinen työntekijä lomineen ja ylitöineen on käytännössä poissa jopa 5 kk. Tällaisilla toimenpiteillä ei synny lisää kauppaa tai asiakaspalvelu parane.

Olemme oravanpyörässä josta ei tahdo olla ulospääsyä. Olemme totuttaneet asiakkaat hyvään ja syöttäneet lusikalla puuroa suuhun. Ei ole enää ilmaisia lounaita tai ylimääräisiä tukieuroja. Jokaisen sijoitetun euron tulee tuottaa tulosta joko euroina tai tekemisen kautta tuotettuna hyötynä.

Koulujen loma-ajankohdat

Syyslomat alkoivat ja osa perheellisistä ovat lähteneet loman viettoon. Kaikille tämä ei kuitenkaan ole mahdollista, koska jonkun on tehtävä töitäkin. Viime päivinä sosiaalisessa mediassa on käyty keskustelua koulun lomien ajankohdista. Toisille syysloma ja hiihtoloma ovat tärkeitä perheen yhdessäolon hetkiä kun taas toiset kokevat että pidempi joululoma olisi enemmän tarpeen, kun silloin ei ole niin paljon töitä.

Oman työni kannalta pitkä joululoma ja kesäloma ovat enemmän tarpeen kuin syys- ja hiihtoloma. Talvilajin parissa työskentelevällä kun kesällä on enemmän aikaa perheelle ja ystäville. Jokainen tekee oman valintansa itselleen tärkeistä loma-ajankohdista ja toivottavasti työnantajakin arvostaa näitä valintoja. Minä ainakin työnantajana pyrin huomioimaan työntekijöideni toiveita lomanviettoajankohdista! Perheen yhteisiä hetkiä kun aivan liian vähän!

Yhdessä enemmän

Tänään meillä oli Eteläisen yhteistoiminta-alueen johtoryhmän kokous, jota vetää Etelä-Suomen Liikunta, ESLU ry. Pääteemana oli miten me linkitämme valtakunnallisen liikunnan ja urheilun menestyssuunnitelman osaksi ESLU:n ja PHLU:n aluetoimintaa.

Monelle seuratoimijalle Hyvinkäällä tämä voi vaikuttaa kaukaiselta asialta, mutta todellisuudessa nämä asiat puhuttavat juuri seuratoimijan arkea niin harrastamisen, kilpailemisen kuin huippu-urheilunkin osalta.

Miten oma lajiliitto, kunta, liikunnan aluejärjestö ja seura yhdessä luovat paremmat puitteen jäsenistölleen ja harrastajilleen. Liikunnan ja hyvinvoinnin kentässä kun kukaan ei voi tehdä asioita yksin.

Koulujen iltapäivätoimintaan on aktivoitu seuroja mukaan, jotta lapsilla olisi mukavaa tekemistä koulupäivän jälkeen. Tämä on hyvä osoitus siitä kuinka yhdessä tekemällä urheiluseurojen ja kunnan kanssa saadaan laadukasta toimintaa aikaiseksi.

Hyrialla on ollut urheiluvalmennuksen erityistehtävä, jonka avulla urheilijat ovat päässeet harjoittelemaan enemmän laadukkaassa ja kohdennetussa valmennuksessa. Tämän toiminnan on tärkeä jatkua myös tulevaisuudessa.

Ei tule myöskään unohtaa urheilupainotteista peruskoulua ja lukiota. Nämä vaihtoehdot tukevat urheilijan elämänkaarta kohti menestystä sekä antavat urheilijalle monipuolisemman valmennuksen.

Liikkuja ja urheilija on keskiössä, joiden ympärille me eri toimijat rakennamme olosuhteita ja autamme seuratoimijoita kehittymään.

 

Kohti syksyä

Syksy tekee tuloaan, kun lapaset, pipot ja villasukat kaivetaan talvivarastoista. Pimeys tulee yhä aiemmin ja päivittäinen kävelylenkki aikaistuu joka viikko. Metsässä ja luontopoluilla iltakulkijat ovat vähentyneet ja koirientaluttajatkin ovat siirtyneet valaistuille reiteille. Kun asumme täällä pohjolassa niin päivien lyhenemiseen me emme pysty vaikuttamaan tai aamujen ja iltojen pimeyteen. Se mihin me pystymme vaikuttamaan ovat liikkujalle luodut olosuhteet niin hallit, salit, kentät kuin luontopolutkin. Näistä me hyvinkäälaiset saamme olla varsin tyytyväisiä. Meillä on tiloja missä liikkua, harrastaa ja kilpailla!