Laaja-alainen perusopetus

Jokaisen perheen on voitava luottaa siihen, että oma kunta, asuinpaikasta riippumatta, tarjoaa lapsille ja nuorille tasa-arvoiset mahdollisuudet tavoitella kaikkia niitä asioita, joita elämässä on tarjolla. Jokaisen lapsen on saatava peruskoulussa riittävät tiedot ja taidot sekä innostus oppia uutta niin, että ne kantavat jatko-opintoihin ja läpi elämän. 

Kunnissa on kiinnitettävä huomiota monipuoliseen ja laaja-alaiseen perusopetukseen sekä erityishuomiota niihin aineisiin, jotka ovat kirjattuna opetussuunnitelmaan. Tällä hetkellä yksi iso puute on mm. yhtenäinen vesiturvallisuuteen liittyvä opetusmateriaali OPS16 mukaisesti. 1-2 -luokkalaiset tulee tutustuttaa vesiliikuntaan ja liikunnanopetuksen tulee varmistaa alkeisuimataito. 3-6 -luokkalaisille liikunnan opetukseen tulee sisältyä uinnin, vesiliikunnan ja vesipelastuksen opetus. Suomi on tunnettu tuhansien järvien maana, joten tämäkään lisäys opetussuunnitelmassa ei todellakaan ole tarpeeton vaan päinvastoin. Kun tätä veneilypelastuksen ja perusuimataidon asiaa on kysytty kunnilta, niin monesta tulee sama vastaus: ei ole aikaa, yhtenäisiä opetusvälineitä tai määrärahoja. Miten lisätä sivistystoimen rahoitusta? Olemmeko tulevaisuudessa enemmän yksityisten tai säätiöiden avustusten varassa uusien aineiden oppimateriaalihankinnoissa?

Tästä pääsemmekin toiseen tärkeään aiheeseen, joka on talouden muutostrendien ja rahankäytön ymmärtäminen. Säästämisen ja talouden hallinta tulee olla osa yhteiskuntaopin opetusta jo alakoulusta lähtien. Lapsen ja nuoren on tärkeä ymmärtää rahankäytön lainalaisuudet, jotta säästämisen kulttuuri pahan päivän varalle ymmärrettäisiin jo varhaisessa vaiheessa. Tällöin nuoremme säästyisivät hallitsemattomalta velkaantumiselta ja pikavippien ottamiselta. Talouden teemaan kuuluu myös matemaattisten aineiden ja yrittäjyyskasvatuksen opettamisen lisäämisen. 

Viimeisenä aiheena haluan nostaa uuden teknologian käyttöönoton perusopetuksessa ja Covid-19 vaikutuksista uusiin oppimisympäristöihin ja opetusmenetelmiin. Uuden teknologian hyödyntäminen tulee taata jokaiselle perusopetuksen oppilaalle tämän asuinpaikkakunnasta riippumatta. Kaikki eivät ole aina kiinni myöskään resursseista vaan halusta oppia uuttaa. Itse olen ollut alakoulussa 80-luvulla ja me olimme yksi ensimmäisistä luokista Porissa, jossa opeteltiin ATK-taitoja Commodorella. Tämä ei ollut silloin osa opetussuunnitelmaa, mutta opettajan ja oppilaiden riittävä kiinnostus aiheeseen riitti. Covid-19 myötä opetus opetusmenetelmät ja oppimisympäristöt ovat kehittyneet. Uuden teknologian hyödyntäminen tulee taata jokaiselle perusopetuksen oppilaalle tämän asuinpaikkakunnasta riippumatta. Teknologia mahdollistaa opetuksen yksilöllisen eriyttämisen ja sopii oppijalähtöiseen tapaan oppia. Laaja-alaisen perusopetuksen kehittyminen ei kuitenkaan onnistu ilman innostunutta ja koulutettua opetushenkilöstöä, joilla on riittävät valmiudet opettaa lapsia ja nuoria nykypäivän työelämän haasteisiin ja tarpeisiin.

Kirjoitus julkaistu 22.2.2021

Vastuullinen toimija katsoo peilistä takaisin – Olisi tärkeä aloittaa kiertotalouden koulutus kaikissa peruskouluissa

Julkaistu ESS 16.1.2021

Kaupungit ja yritykset ovat ottaneet tosissaan vastuullisen toiminnan ympäristön näkökulmasta. Hallitus on linjannut, että Suomi on hiilineutraali 2035 mennessä ja saman aikataulun on luvannut Helsinki. Tampere on asettanut tavoitteekseen vuoden 2030 ja Turku vuoden 2029.

Lahti, joka toimii myös Euroopan ympäristöpääkaupunkina vuonna 2021, on asettanut kunnianhimoisen tavoitteen olla hiilineutraali kaupunki jo vuoteen 2025.

Monen kuntalaisen tietoisuus vastuullisista ympäristöteoista on jo lisääntynyt jätteiden kierrätyksen osalta. Kerrostaloissa on pääsääntöisesti käytössä eri kierrätysastiat energia-, seka- ja biojätteille sekä metallille, lasille, kartongille ja paperille. Uuden jätelain tullessa voimaan 2021 omakotitalouksien jätteiden keräysastiat lisääntyvät myös varmasti.

SUURI PUUTE on vielä lumppujen kierrätyksen tilanne; ne pannaan tällä hetkellä energiajätteisiin. Jotta tietoisuus lisääntyisi riittävän varhain, olisi tärkeä aloittaa kiertotalouden koulutus kaikissa peruskouluissa.

Tänä päivänä moni kuntalainen on ympäristöä säilyttävä ja hankkii kotitalouteen kestäviä, energiatehokkaita ja kierrätettäviä tuotteita. Kuntien ja niissä toimivien jäteyhtiöiden vastuulla on kierrättämisen ja lajittelun helppouden mahdollistaminen.

Kiertotalousosaamista lisäämällä löydetään uutta liiketoimintaa, jonka avulla kasvatetaan materiaalikierrätysastetta ja vähennetään ympäristökuormitusta. Lahdessa sijaitsevan Kujalan jätekeskuksen yritysekosysteemi on hyvä esimerkki siitä, miten yritykset hyötyvät keskinäisessä yhteistyössä toistensa sivuvirtatuotteista.

TALOUDELLISESTI kestävässä kunnassa elinkeinoelämän tulee olla sopusoinnussa luonnon kanssa, mikä tarkoittaa, että tuotanto on energiatehokasta ja tuotteet ovat kierrätettäviä, jolloin jätettä syntyy minimaalinen määrä. Kuntien kaavoittamisessa ja rakentamisessa tulee ottaa paremmin huomioon arjen toimivuus ja ympäristön kannalta kestävä elinympäristö.

Kuntien ja kaupunkien tulee panostaa hiilineutraaliin rakentamiseen, jossa purkujätteitä hyödynnetään systemaattisesti, lisätään rakentamisen energiatehokuutta sekä puurakentamista. Uusien asuinalueiden ja kuntien palveluiden tulee olla riittävän lähellä toisiaan ja helposti saavutettavissa.

Lasten ja aikuisten liikkumisen paikasta toiseen mahdollistavat sujuvat ja turvalliset joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen järjestelyt. Toimiva, kattava ja kohtuuhintainen julkinen liikenne huomioi eri käyttäjäryhmien tarpeet.

MIKSI JUURI Lahti valittiin Euroopan ympäristöpääkaupungiksi, juontaa juurensa Vesijärven kunnostuksesta 1970-luvulla. Pahasti saastuneen vesistön puhdistus loi pohjan lahtelaiselle ympäristöosaamiselle ja tutkimukselle. Vesijärven hoitomallia on hyödynnetty jo yli tuhannen suomalaisen vesistön kunnostuksessa.

Vesistön lisäksi luonnon monimuotoisuus ja retkeilymahdollisuudet eri luonnonsuojelualueilla vaativat vastuullista toimintaa. Ympäristökasvatuksen merkitys kouluissa ja päiväkodeissa lisääntyy, jotta luontomme säilyy ainutlaatuisena myös seuraavilla sukupolville. Vastuullinen toiminta lähtee niistä, jotka katsovat meitä peilin kautta takaisin.

Kuvaaja:

Lassi Häkkinen
Lahti – Euroopan Ympäristöpääkaupunki