Elinkeinoelämä tarvitsee tapahtumia

Kevään rajoitukset syöksivät tapahtuma- ja kulttuurikentän syvään ahdinkoon ja monelle tapahtumajärjestäjällä liiketoiminta on pysähtynyt täysin. Tukikanavat eivät ole valitettavista toimineet riittävästi tai ollenkaan tapahtuma- ja kulttuurikentässä. Yhteiskunnallamme ei ole riittävää ymmärrystä tämän toimialan merkittävyydestä elinkeinorakenteessamme. 

Kesäkuussa 2020 perustettiin Tapahtumateollisuus ry, jonka puheenjohtajana toimii tapahtuma- ja kulttuurielämän asiantuntija ja Lahden kaupunginjohtaja Pekka Timonen. Yhdistyksen tavoitteena on toimia tapahtumajärjestäjien, alan palveluntuottajien ja asiantuntijoiden äänitorvena, joka työllistää parhaimmillaan yli 300 000 ihmistä. Tapahtumasektori tulee elvyttää mahdollisimman pikaisesti, sillä merkittävät kaupat tehdään edelleen kasvokkain ja erilaisia tapahtumien hyödyntäen. 

Tapahtumajärjestäminen on ollut aina hyvin säädeltyä ja meillä on monta ammattinsa osaavaa järjestäjää, jotka nykytilanteessa pystyvät toteuttamaan turvallisia ja kaupallisesti tuottavia tapahtumia sekä järjestäjälle että asiakkaille. Tapahtuma-ammattilaiset ovat olleet aktiivisia viranomaisia ja päättäjiä kohtaan, kun tapahtumarajoituksille tehdään uusia toimenpiteitä rajoitusten suhteen. Tapahtumissa on kielletty jakamasta mitään, mutta ravintoloissa voimme edelleen käyttää samoja ottimia. Miten eroaa toisistaan se että tapahtumassa jaetaan jäätelöä tai karkkeja hanskat kädessä tai jäätelökioskissa ojennetaan jäätelö asiakkaan käteen? Turvallisen tapahtuman järjestämiseen tarvitaan riittävän suuret tilat, turvavälit, kasvomaskit ja hygienia, jota ammattitaitoinen henkilökunta ohjaa ja valvoo.

Lahti on merkittävä urheilu- ja kulttuurikaupunki, jonka kerrannaisvaikutuksen ulottuvat myös matkailu- ja ravitsemustoimintaan. On todella harmi kuulla kuinka säästötoimet mahdollisesti vaikuttavat urheilu- ja kulttuurielämään Lahdessa. Tarvitsemme tapahtumia kasvattamaan suomalaista elinkeinoelämää!

Harrastustoiminta kasvaa vapaaehtoistyöllä

Seuratoiminnalla on merkittävä rooli hyvinvoinnin edistäjänä, yhteisöllisyyden lisääjänä sekä se luo vahvan pohjan liikunnan yhteiskunnalliselle merkitykselle.

Yhdistystoiminta Suomessa on vuosikymmenien saatossa muuttunut, mutta edelleen olemme hyvin yhdistysvoittoinen maa. Toiminta on muuttunut yhä ammattimaisempaan suuntaan erityisesti urheiluseuratoiminnassa, laatu on kasvanut, mutta myös kustannukset ovat kohonneet. Vapaaehtoistoiminta vie yhä enenevässä määrin ihmisten aikaa ja tästä syystä heidän rinnalleen on palkattu työntekijöitä. Monessa taitolajissa valmentajat ovat pitkälle kouluttautuneita sekä taustaltaan lajia harrastaneita ja tällöin he ovat monesti myös päätoimisia työntekijöitä. Kun taas toisissa lajeissa mukana ovat innokkaat vanhemmat tai sisarukset, joiden sydän sykkii urheilulle ja yhdessä tekemiselle. Jotta kustannustaso pysyisi kohtuullisena niin vapaaehtoistyöntekijöitä tarvittaisiin edelleen yhä enemmän.  Heidän avullaan moni seura voisi taloudellisesti paremmin ja vapaaehtoiset saisivat elämäänsä merkityksellisyyttä ja paljon hyviä kokemuksia. 

Nyt seuroissa on nähtävissä, että monikaan ei halua kuluttaa aikaansa ohjaustehtävissä tai muissa seuratoimintaan liittyvissä asioissa, koska sitä työtä tehdään ilman palkkaa. Helposti ajatellaan, että minä vain harrastan ja maksan siitä, enkä aio osallistua mihinkään muuhun toimintaan. Tällainen ajattelutapa ei edistä seurojen yhteisöllisyyden toteutumista. Seuroissa tulisi enemmän painottaa myös vanhempien me henkeä sekä yhteenkuuluvuuden tunnetta. Kaikilla uusilla perheillä tulisi olla sellainen olo, että täällä seurassa on hyvä yhteishenki ja yhteisöllisyys. 

Jos harrastustoimintaa pyöritetään vain ammattilaisten vetäminä jää toiminnasta helposti pois vapaaehtoistoiminta mikä taas olisi suurin kivijalka sille, että seurat menestyvät.