Lasten liikkumattomuus on tulevaisuuden terveyspommi

Koululaisten Move-tutkimuksen (5.- ja 8.-luokkalaiset) tulokset julkaistiin viime viikolla, ja ne ovat todella karua luettavaa. Vuosi sitten tutkimukseen osallistui n. 45 000 koululaista ja nyt noin 60 000 koululaista. Liikuntatunneilla tehtyjen tulosten perusteella valtaosa koululaisista ei pääse edelleenkään kyykkyyn tai istumaan selkä suorassa lattialla. Opetushallituksen teettämä tutkimus kertoi myös karua totuutta liikkumattomuudesta, sillä vain kolmannes peruskoululaisista liikkuu suositusten mukaisesti eli tunnin päivässä.

Suomalaisten lasten ja nuorten liikkumattomuus on yhä suurempi ongelma. Päivittäinen askelten määrä on osalla niin alhainen, että se tulee lisäämään elintapasairauksia. Tästä on tulossa terveyspommi, josta yhteiskuntamme tulee kantamaan seurauksia vuosikymmeniä.

Viikonloppuna sain kunnian olla mukana Pohjanmaan Urheilugaalassa, jossa lasten liikkumattomuus nousi myös keskusteluihin. Ennen lapset kävelivät kaverin ovelta toiselle hakien kavereita leikkimään. Jos kaveri ei olut kotona niin sitten mentiin seuraavalle ovelle. Nykyään tilanne tarkastetaan etukäteen, sillä eihän turhan takia kannata liikkua. Tähän ilmiöön me aikuiset olemme varmasti myös syyllisiä, sillä moniko meistä menee yllättäen soittamaan ystävän ovikelloa. Luontaiseen liikkumiseen vaikuttaa myös kaveripiiri. Jos kaverit eivät mene koulun jälkeen lähipuistoon potkimaan palloa, pelaamaan pesistä, hyppäämään narua tai twistiä, niin harva lähtee aivan yksinkään liikkumaan. Urheiluseuratoiminnassa mukana olevat lapset liikkuvat pakollisten harjoitusten ajan. Muun ajan he haluavat hengailla kavereiden kanssa sosiaalisessa mediassa tai kauppakeskuksissa.

Tuoreiden mittaustulosten perusteella nykyisten viidesluokkalaisten kestävyyskunto on heikompi kuin edellisenä mittausvuonna. Ennen lapset kävelivät tai pyöräilivät kouluun, oli sitten kyseessä talvi tai kesä. Osassa kunnista julkinen liikenne on kehittynyt ja koululaisliput ovat lisänneet joukkoliikenteen käyttöä. Suomalaiset ovat myös vaurastuneet, ja monessa perheessä on kaksi autoa, tai lapsella on käytössä mopo tai mopoauto. Vanhemmat tekevät enenevissä määrin etätyötä, jolloin työaikatauluissa voidaan joustaa ja lapsia pystytään paremmin kuljettamaan kouluun ja harrastuksiin. Jos lapset kävelisivät päivittäin 2-3 kilometriä, se olisi Tommi Vasankarin sanojen mukaan “valtava kansanterveydellinen teko”.

Liikkuva Koulu -ohjelma on tuonut lisää liikettä koulupäiviin, mutta ainakaan Move-tuloksiin sillä ei näyttäisi olevan suoranaista vaikutusta. Tähän tarvitaan suurempaa yhteiskunnallista rakennemuutosta, mikä toteutettiin Islannissa. Islannissa 99 % lapsista harrastaa jotakin tarjolla olevista 571 aktiviteetista. Harrastukset alkavat heti koulun jälkeen, ja kunnat tarjoavat ilmaiseksi harrastustiloja. Tämä mahdollistetaan koko kansalta kerättävänä “harrasteverona”. Harrastusvalmentajat ovat koulutettuja ja heidän palkkatasonsa on sama kuin opettajien. Löytyisikö tästä mallista meille jotain?

Lasten heikko yleiskunto ei ole siis vain heidän syytään, vaan siitä vastuussa olemme me kaikki.

Linkki tutkimustuloksiin

Kun Juuson tapasin

Ringeten isä ja visionääri Juhani ”Juuso” Wahlsten täyttää tänään 80 vuotta. Tapasin tämän miehen ensimmäistä kertaa keväällä 2010 kun aloitin työt Ringetteliiton toiminnanjohtajana. Jo ensimmäisestä tapaamisesta lähtien oli selvää, että tällä miehellä on sydän paikallaan kun puhutaan naisurheilusta. Historia kertoo että tammikuussa 1979 Juuso toi ensimmäiset renkaat Aurajoen yhteiskoulun kentälle ja ensimmäistä peliä pelattiin jo maaliskuussa.

Juuso 2010

Juuso 2010 Ringeten MM-kisoissa, Tampereella (Kuva: Jouni Valkeeniemi, Pakkalan Mediatalo)

Juuso on ollut aina toiminnan mies. Olen käynyt hänen kanssaan lukuisia keskusteluja ringeten ideologiasta sekä siitä kuinka jääpelien tulisi tehdä yhteistyötä. Jos kaikki vetävät omaan suuntaansa niin lajit eivät kehity samalla tavalla. Hänen mukaansa voimme aina oppia uutta toisiltamme eikä pyörää kannata keksiä uudestaan.

Juuson sydän sykki naisurheilulle ja erityisesti ringetelle, mutta hän oli myös uranuurtaja jääkiekossa, jossa hänellä riittää meriittejä sekä pelaajana, valmentajana että lajin kehittäjänä että tukijana.

Ensimmäinen puhelumme alkoi suurin piirtein näin.

”Olen Juuso ja haluan onnitella sinua liiton toiminnanjohtajan pestistä. Minulla olisi sinulle paljon asioita, jotka liittyvät ringeten kehittämistyöhön ja toivon että voisimme tavata mahdollisimman pian. Ringetellä on paljon mahdollisuuksia, mutta nyt pitää tehdä asioita uudella tavalla ja näkyvämmin. Ennen kaikkea tulee lisätä jääkiekon kanssa tehtävää yhteistyötä, jotta jääpelit vahvistuvat entisestään. Lisäksi olen huolissani lasten liikkumisesta ja harjoitusten sisällöistä. Näihinkin asioihin minulla on paljon hyviä ideoita.”

Tämä puhelu oli tärkeä, sillä seitsemän vuoden ajan yritin polkea eteenpäin ringeten ilosanomaa ja rakentaa yhteistyötä eri jäälajien kanssa.

Kun puhelimessa näkyi että Juuso soittaa, niin piti varautua vähintään kahden tunnin puheluun. Juusolla on paljon hyviä oppeja ja neuvoja meille kaikille, joita kannattaa kuunnella.

The Hockey Coaching ABC -teos keräsi yhteen Juuson elämäntyön. Tämän opuksen keskeisin asioi oli jäänkäyttö. Jo liikunnanopettajana Juuson visio oli että ei jonoja vaan kaikki liikkuvat. Kirja on täynnä erilaisia harjoitteita, miten voidaan hyödyntää jäätä ja nämä harjoitteet sopiva monipuolisesti eri palloilulajeihin. Juuso myös muistutti siitä että monipuolinen harjoittelu eri pelivälineiden kanssa kehittää taitoja. Lasten ja nuorten tulisi harrastaa monipuolisesti, eikä keskittyä vain yhteen lajiin. Tällä saralla meillä on vielä paljon opittavaa.

Keväällä 2017 kun lopetin työni toiminnanjohtajana, olen pyrkinyt viemään Juuson oppeja eteenpäin seuratoiminnassa. Lajien välinen yhteistyö, lasten ja nuorten liikunnan lisääminen ovat prioriteettejä. Liikkumattomuudesta on tulossa kansanterveydellinen ongelma ja tälle on saatava muutos.

Tänään Juusoa juhlitaan kotikaupungissa Turussa TPS:n pelin yhteydessä.

Kiitos Juuso saamastani opista sekä lämpimät onnittelut juhlapäivänäsi.